Lumimyrskyn silmässä

Lumi ja lentäminen

Lumi kuuluu suomalaisen lentoyhtiön elämään

Reipas lumimyrsky ripottelee Helsinki-Vantaata pari kertaa talvessa ja laittaa lentoliikenteen enemmän tai vähemmän sekaisin.

Julkinen viisastelu siitä, että ”talvi yllätti taas” on tietysti aina paikallaan, kansalaisen vuosikelloon kuuluu oleellisena osana tulla kohdelluksi väärin aurauskaluston ja liikenneinfrastruktuurin taholta. Mutta vakavasti ottaen, miksi lumimyrsky heikentää lentoyhtiön palvelutasoa?

Siihen on neljä pääsyytä:

1) Liikennemäärä, jonka lennonjohto kykenee käsittelemään, laskee. Lentokenttä saatetaan jopa joutua sulkemaan kokonaan joksikin aikaa. Lentoliikenne perustuu aaltorakenteeseen: koneet lähtevät ja tulevat samaan aikaan, jotta voidaan tarjota jatkoyhteyksiä. Mikäli kapasiteetin lasku ajoittuu liikenteen pääaaltoon, on vaikutus dramaattinen.

2) Lentokentän maatoiminnot hidastuvat. Kaluston siirtely, ajoneuvojen ajaminen uusiin paikkoihin ja fyysinen ihmisten tekemä työ koneiden kääntämiseksi hidastuu. Pahimmillaan kuormauskalustoa ei lumen takia kyetä lainkaan ajamaan kiinni lentokoneisiin.

3) Lumimyrskyssä maatoimintoihin tulee uusi työvaihe: jäänpoisto. Koneen kääntöön edelliseltä reitiltä uudelle ei ilmaannu käytettäväksi uusia minuutteja olosuhteiden muuttuessa. Jäänpoisto kestää 5-20 minuuttia olosuhteista ja konetyypistä riippuen, eikä sitä voi tehdä kokonaan rinnakkain muiden lähtötoimenpiteiden kanssa.

4) Myöhästymiset aiheuttavat myöhästymisiä. Mikäli lennot lähtevät laahaamaan kokonaisuudessaan jäljessä, kohdistuu erityisesti kauttakulkuliikenteen toimintaan suuria paineita. Vaikka normiaikataulujen varaan suunniteltuihin työvuorojärjestelyihin on rakennettu joustovaraa, ääriolosuhteissa se ei riitä. Mikäli huippukuormitukset siirtyvät tunteja normaalista, loppuvat käsiparit jossain vaiheessa kesken.

Kansalaisen näkökulmasta viiveetön ja häiriötön lentäminen olisi samanlainen suoritus kuin se, että autoilija kaivaa auton lumesta, puhdistaa sen, ajaa liukkaan kehäykkösen päästä päähän siten, että ensin toinen kaista on suljettuna ja sen jälkeen tie kokonaan poikki tunnin ajan. Tämän kaiken pitäisi sujua samassa ajassa, kuin kesäkuun suvessa. Ja paluumatka samalla tavalla.

Seuraava kysymys on tietysti, miksei lentoliikenteelle ja sen aikatauluille sitten varata enempää aikaa erikoisolosuhteissa.

Säännöllisessä reittiliikenteessä tämä on suuressa mittakaavassa mahdotonta. Liikenneohjelmaa, ja sitä kautta kymmenien tuhansien asiakkaiden ohjelmia ei voida kivuttomasti säätää sääennusteen mukaan.  Lentoyhtiö ei voi hoputtaa lennolle valmistautuvaa liikematkustajaa syömään aamupuuroaan nopeammin, koska lähtöaikaa on päätetty aikaistaa jäänpoiston takia. Dynamiikka toimii valitettavasti vain myöhästymisten suuntaan.

Marraskuisen myräkän lopputulemana oli yhteensä yhdeksän laskeutumista varakentille, 15 lennon peruutusta, 55000 myöhästymisminuuttia, 3000 poikkimennyttä jatkoyhteyttä, 3000 jälkeenjäänyttä matkatavaraa ja summana marraskuun täsmällisyyden tippuminen erinomaisesta 85,7 %:sta tavanomaiseen 79,5 %:iin.

Finnair on yltänyt eurooppalaisen lentotäsmällisyyden kärkisijoille. Monet lentoyhtiöt kamppailevat esimerkiksi ilmatilan ruuhkaisuuden kanssa. Meidän haasteemme on talviset olosuhteet ja aika ajoin lumi.

Ville Iho

Avainsanat: , , , , ,

Jätä vastaus

Kommentti