Kolme kiperää kysymystä
Finnair on Suomelle ja suomalaisille tärkeä yhtiö. Kaikkein tärkein se on kuitenkin meille finnairilaisille, joiden työ ja toimeentulo riippuvat yhtiön menestyksestä. Toimialan koko 2000-luvun historia on ollut selviytymistä kriisistä toiseen. Nyt pelivarat ovat olemattomia, eikä jaettavaa synny kun asiakkaat karsivat lentämistä. Moni finnairilainen on joutunut lomautusten ja irtisanomisen kohteeksi.
Suomalaisten kyky selviytyä läpi vaikeiden aikojen on historiallinen tosiasia. Se on edellyttänyt realista kuvaa todellisuudesta, näkemystä omista vahvuuksista ja kypsyyttä tunnustaa illuusiot, joiden ohi aika on ajanut.
Finnair on käynyt lähes vuoden neuvottelua työehtosopimuksesta lentäjiensä kanssa ja tilanne näyttää päättyvän umpikujaan. Pilottien etujärjestö SLL on käynnistänyt ylityökiellon ja ajoittanut lakonuhan Etelä-Suomen hiihtoloman kynnykselle. Vaikka lakonuhkan lykkääminen pidentäisi hirressä roikkujan tuskaa, toivoisin silti, ettei työtaistelua ajoitettaisi juuri perheiden loma-aikaan. Se osoittaa huonoa makua ja suunnatonta ylimielisyyttä ainoaa palkanmaksajaamme eli asiakasta kohtaan.
Finnair on ollut vuosikymmeniä ainoa relevantti lentoyhtiö Suomessa. Monopoliasemassa pystyi ennen vanhaan synnyttämään palkka- ja muitakin kustannusrakenteita, joilla ei ole elinmahdollisuuksia vapaan kilpailun oloissa. Perimillään nyt on kyse vuosikymmenten saatossa työehtosopimuksiin pakkautuneiden epäterveiden rakenteiden hallitusta purkamisesta.
Keskiössä on kolme asiaa: 1) eläkejärjestelmä 2) yhtiön omistamien koneiden käytöstä päättäminen ja 3) työn tuottavuus ja kilpailukyky.
1. Nykyisessä eläkejärjestelmässä piloteilla on tietyin virkaikää koskevin edellytyksin mahdollisuus päästä eläkkeelle 52-58 vuoden iässä. Näiden eläke-etujen ylläpito tulee lähivuosina kasvamaan yhtiölle taloudellisesti kestämättömäksi taakaksi.
Lakisääteisen eläkejärjestelmän päälle maksetaan lentäjille lisäeläkettä vuosittain noin 15 miljoonaa euroa, siis rahaa kassasta ja yhtiön tuloksesta. Eläkelaskennan asiantuntijat ovat arvioineet, että lentäjien eläkevastuu tulee jo kolmen vuoden sisällä kasvamaan yli 30 miljoonaa euroa verrattuna nykytasoon.
Nämä rahat pitäisi löytyä yhtiöstä, joka ei edes huippuvuonna 2007 yltänyt operatiivisessa tuloksessa 100 miljoonan euron paremmalle puolelle. Lumipallon tavoin kasvava yhtälö muodostuu muutaman vuoden kuluessa mahdottomaksi.
Olemme puolen vuoden ajan neuvotelleet lentäjien kanssa yhteisen työryhmän perustamisesta, jotta ongelma saataisiin ratkaistua hallitusti. Lentäjät nimittivät jäsenensä vasta kuukausien väännön jälkeen. Lopputulosta ei vielä ole näköpiirissä. Tämän asian vastuullinen hoitaminen edellyttää taloudellisten tosiasioiden tunnustamista. Toinen vaihtoehto on, että ongelma haudataan ja jäädään odottelemaan päivää, jolloin asia valkenee kaikille osapuolille sitä kautta, ettei odotettua eläkettä ilmaannu pankkitilille.
Yhtiö on ehdottanut erilaisia malleja lentäjien eläkejärjestelmän asteittaisesta muuttamisesta Suomessa vallitsevan lainsäädännön mukaiseksi ja samaan linjaan yhtiön muiden ammattiryhmien kanssa. Monissa lentoyhtiöissä maailmalla käydään vastaavia keskusteluita. Finnairin pilottien eläkeikä on eurooppalaisessa vertailussa alhainen. Pääsääntöisesti lentoyhtiöissä palvellaan ainakin 60 vuoden ikään saakka myös koneen ohjaamossa. Pilottien puolivuosittaiset terveystarkastukset pitävät huolen siitä, että tärkein prioriteettimme eli lentoturvallisuus ei eläkeiän nostosta vaarannu.
2. Työehtosopimuksen liepeillä on noussut keskusteluun ulkopuolisen tai mahdollisesti ulkomaisen työvoiman käyttö. Palstoilla velloo spekulaatioita siitä, että Finnair pyrkisi muutoksilla mahdollistamaan vaikkapa kiinalaisten halpatuotantolentäjien käyttämisen ohjaamossa. Tämä ei pidä paikkaansa.
Itse asiassa kysymys on siitä, kuka määrää yhtiön kalleimpien omaisuuserien eli lentokoneiden käytöstä. Nykyinen työehtosopimus edellyttää pilottiunionin hyväksyntää mm. sille, että Finnair vuokraa koneitaan ulkopuolisille tai vuokraa ruuhkapiikkeihin kapasiteettia ulkopuolisilta.
Esimerkiksi tällä hetkellä Finnairilla on kolme 76-paikkaista Embraer 170 -konetta vajaakäytössä, koska tässä kysyntä- ja hintatilanteessa niillä ei kannata lentää kustannusrakenteellamme. Olisi sekä Finnairin että suomalaisten edun mukaista, jos näitä koneita voitaisiin käyttää syöttöliikenteen hoitamiseen edullisempien tuotantokustannusten lentoyhtiön toimesta. Tällainen olisi kotimainen yksityinen FinnComm Airlines, jonka kanssa Finnair harjoittaa codeshare-yhteistyötä.
Lentäjien tulkinnan mukaan Finnair ei voi edes vuokrata omistamiaan koneita mainitulle tai muillekaan yhtiölle ilman heidän hyväksyntäänsä. Kuinka pahasti aika on ajanut ohi työehtosopimuksesta, jossa puhutaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä ”Finnairin hallitsemilla reiteillä”. Voisi kysyä, että millä ihmeen Finnairin hallitsemilla reiteillä, kun taivas on vapaa lentää kaikille EU-alueella ansiolentoluvan omaaville yhtiölle?
Tässä on kyse aivan liiketoiminnan ytimestä: kenellä on oikeus päättää yhtiön omaisuuden tehokkaasta käytöstä? Mikäli tämä valta kuuluu pilottien unionille, yhtiön johto ja hallitus ovat voimattomia hoitamaan tehtäviään.
Pilottien huoli kulminoituu varmasti myös siihen, että FinnCommissa ohjaajien keskiansiotaso on 55 000 euroa vuodessa ja Finnairilla 140 000 euroa vuodessa. Pääasia tuntuu olevan, ettei edullisempia pilotteja pääse Finnairin omistamien koneiden puikkoihin, vaikka sen taistelun sivutuotteena uppoaisi yhtiön lähiliikenne ja sen myötä runsaasti työpaikkoja.
Kilpailukyvytöntä yhtälöä on mahdotonta pitää hengissä. Jos lentäminen näillä koneilla ei kannata Finnairin kustannusrakenteella, koneet myydään, toimintaa sopeutetaan ja henkilökuntaa karsitaan – myös pilotteja.
3. Työn tuottavuus ja kilpailukyky. Pilottien vaatimuslistalla on miljoonien eurojen edestä työn tuottavuutta heikentäviä ehtomuutoksia, kuten lisää vapaa-aikaa, vielä enemmän vapaapäiviä kohteissa, ja lisää pilotteja ohjaamoon. Yhä useammalle kaukolennolle halutaan kolme ohjaajaa kahden sijaan.
Siinä eloonjäämistaistelussa, jota lentoyhtiöt juuri nyt käyvät, emme voi hyväksyä, että työn tuottavuutta tällaisin omin päätöksin heikennetään. Hyvin kasvanut Aasian-liikenteemme on antanut työtilaisuuksia monille tuhansille suomalaisille niin Finnairissa kuin alaan sidoksissa olevissa yrityksissä.
Viimeisten kuukausien aikana on nähty, kuinka nopeasti tilanteet markkinoilla muuttuvat. Meillä lipun keskihinta on pudonnut toistakymmentä prosenttia viime vuoden syksyn aikana. Hintatasoa ei määrittele Finnair, vaan koko se kansainvälinen pelikenttä, jolla toimimme.
Vaikka olemme kasvaneet vahvasti, Finnairin markkinaosuus Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä on vaatimattomat kolme prosenttia. Markkinatalous määrää sen, että voimme ainoastaan sopeutua kustannuksissamme siihen hintatasoon, jonka markkinoilta saamme.
Tämän on joutunut toteamaan myös perinteinen kilpailijamme SAS, joka on kulkenut vaikeuksien suossa koko 2000-luvun. Naapurin ongelmat ovat ehkä antaneet vaarallista turvallisuudentunnetta Finnairissa. On kuviteltu, että asiat on tuomittu olemaan tässä asennossa maailman tappiin. Äärimmäisen hädän hetkellä naapurissa kuitenkin sovittiin työehtosopimusten kustannusten leikkaamisesta 12 prosentilla vain muutama viikko sitten. Lisäksi Ruotsin kruunun kurssi on halventunut euroon nähden lähes 20 prosenttia, joten Finnair on nopeasti menettänyt sitä kustannusetua, joka meillä vielä viime kesänä oli.
Finnairissa on irtisanottu tämän talven mittaan pitkälti toistasataa vakinaisista työntekijää ja määräaikaisia työsuhteita ei ole jatkettu. Lomautusuhan alla on tuhansia. Pilotteja tämä ei ole vielä konkreettisesti koskenut, mutta vetten päällä ei mikään ammattiryhmä kävele.
Haluavatko lentäjät soveltaa ”kaikki-mulle-ja-heti” -ajattelua muiden työntekijöiden kustannuksella vai osataanko nähdä oman työnpaikan ja koko yhtiön jatkuvuuden intressi vähänkään pidemmällä tähtäimellä? Jos kannattavuuden edellytyksiä Finnairissa ei saada kuntoon, meillä voi olla nopeasti murto-osiin nykykoosta ja -verkostosta supistunut lentoyhtiö, joka olisi surullinen tulema koko Suomen kannalta. Eikä vähiten piloteille, joiden ammattikunnalle töiden hakeminen maailmalta voi muuttua melkoiseksi pätkätöiden ketjuksi kovin turbulentilla alalla.
Piloteilla olisi nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä työehtosopimusneuvotteluissa historiaa lukemalla oikein ajan merkit ja ymmärtämällä, kuinka suuren kriisin kourissa eletään. Hyvällä tilannetajulla voi nousta työmarkkinoilla myönteiseksi esimerkiksi siitä, miten suomalaisia hyvän ansion työpaikkoja voidaan turvata ja lisätä myös tulevaisuudessa.
Tässä olisi nyt paikka modernille työelämän sankaruudelle, jossa Finnairin lentäjien tunnusmerkkinä oleva vastuullisuus saisi uutta katetta.
Jukka Hienonen
Filed under: Finnairin blogit, Toimitusjohtaja | Avainsanat:: eläkeikä, lakko, lentäjät, pilotit, SLL, työsopimusneuvottelut
Kiitos selväsanaisesta kirjoituksestanne.
Minä haluaisin lentää suomalaisin siivin tulevinakin vuosikymmeninä.
[...] julkista bloggaustaan toimitusjohtajaan ja toimitusjohtaja päätti heti aloittaa räväkästi. Blogin avaus käsittelee lentäjien palkkavaatimuksia ja sen vaikutuksia yhtiön johdon toimintaan. Harvoin näemme toimitusjohtajilta näin suoraa tekstiä. Tällaiseen blogi onkin oiva [...]
Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus, ja asiaan nähden vieläpä huomattavalta auktoriteetilta! Itse olen toistaiseksi vain harrastelija ja lähtökohtaisesti puolueeton asiassa, mutta olen myöskin sitä mieltä, että lentäjillä olisi nyt tilaisuus näyttää pelinlukutaitonsa. Eihän syntynyt kriisi Finnairin syy ole!
Hirveintä – mitä matkustajan kannalta voisi tapahtua – olisi ulkomainen lentomiehistö, Finnairin muuttaminen halpayhtiöksi, tai supistuminen murto-osaan, kuten tj. tuossa skenarisoi. Monet suomalaiset tuntuvat myös karsastavan huoltojen ulkoistamista, mikä on ilmeisesti uusien laajarunkobussien kohdalla jo aloitettu?
Kiitos. Tämä avarsi ymmärrystä asiaan. Ansiokasta ja poikkeuksellisen hienoa viestintää yritysjohdolta.
[...] Jukka Heinosen bloggailusta liittyen työsopimuskiistaan pilottien kanssa. Kannattaa lukea; tässä linkki. That’s the way you do [...]
Sellaiset terveiset vain lentäjille, että kaikki helmikuun työlennot (4 short-haul, 1 long-haul) olen buukkanut AY:n sijaan OS/LH:lle, koska en viitsi mahdollisen lakon takia jäädä “rannalle”. Ei tämä varmasti ole paljon, mutta tuskin olen ainoa niin ajatteleva.
Ihan loistavaa tekstiä ja asiaa…
Asiallinen kirjoitus toimitusjohtajalta.
Lentäjät ovat ajan saatossa onnistuneet hankkimaan itselleen työn kompetenssivaatimuksiin nähden aivan suhteettomat edut. Työn sisältö, vastuu ja koulutustaustavaatimukset puoltaisivat mielestäni noin 80.000 euron keskimääräistä vuosipalkkaa.
Finnairin aiempi johto on menetellyt erittäin taitamattomasti ja lyhytjänteisesti, kun on antanut tilanteen tällaiseksi ajautua. Neuvottelupöydissä on annettu liian helposti periksi ja tässä nyt ollaan. Aloilla, jossa muutamat avainhenkilöt ovat isoja pääomia vaativan koneiston vartijoina (kuten paperikoneenhoitajat aikanaan), helposti ajaudutaan tällaisiin ongelmiin. Hyvä esimerkki on USA:n autoteollisuus, jossa heikko johto suostui 1970-luvulla kalliisiin eläkesopimuksiin, joiden kanssa nyt ollaan ihmeissään.
Finnairin nykyinen johto joutuu edeltäjiensä aiheuttaman ongelman purkamaan ja se tekee kipeää. Jos sopu ei löydy, markkinat hoitavat tilanteen kaikille kalliiksi käyvällä tavalla.
Aikanaan teknologia hoitaa tilanteen joka tapauksessa. Autopilotit hoitavat jo nyt käytännössä lentäjien työstä suuren osan. Seuraavan sukupolven koneissa tarvitaan enää yksi pilotti sen varalta, että automatiikka pettää ja vähän myöhemmin ei tarvita enää yhtään pilottia.
Osmo Eerola
Arvostan Finnairin lentäjiä ja koko henkilökuntaa. Mutta erityisesti arvostan Jukka Hienosta, jolla on rohkeutta puhua vaikeasta aiheesta. Hänen näkemyksensä on toimitusjohtajan näkemys, mutta se on varmasti pitkälti myös asiakkaiden ja Finnairin muun henkilöstön näkemys. Jos joku olisi uskaltanut aikanaan nostaa esiin paperikonemiesten jättipalkat ja ainainen lakolla pelottelu, Suomessa olisi varmasti nyt tuhansia paperityöntekijöitä enemmän. Minä haluan, että meillä on kotimainen lentoyhtiö myös 20 vuoden päästä. Siihen päästään, kun kaikki osapuolet osaavat joustaa.
[...] This is a quite unorthodox public relation method on this kind of issue – at least in Finland. In the most recent blog post Finnair’s CEO, Jukka Hienonen, gets frank about the wage negotiation with Finnair’s [...]
Me tuhannet yhtiöstä irtisanotut työntekijät olemme olleet auttamassa “irtisanomisen muodossa” finnairia sen taloudellisen tilanteen parantamisessa.
Useat meistä palvelivat yhtiötämme tunnollisesti vuosikymmeniä keskinkertaisella palkalla ja vaikeina aikoinakin luovuimme lomarahoista ja olimme hengessä mukana .Samalla loimme työllämme nimekkään ja arvostetun lentoyhtiön.Arvostan lentäjiä ,kuten kaikkia entisiä työntekijöitä, vaikka me irtisanotut tunnemmekin syystä haikeutta ja katkerutta, varsinkin kauan yhtiössä palvelleet, ei niinkään eläkeputkilaiset. Menkää nyt lentäjät itseenne, teillä on sentään vielä työpaikka ja mahtavat edut.Toivottavasti järki voittaa tunteet. Nim 26vuotta ja risat hymyllen yhtiötä palvellut virkailija.
[...] Tällä viikolla blogimaailmassa kuohutti Daily Diegon lanseerauksen lisäksi tietysti Finnairin toimitusjohtajan Jukka Hienosen kovasanainen blogikirjoitus lentäjien sopimusneuvotteluista. [...]
“Pilottien huoli kulminoituu varmasti myös siihen, että FinnCommissa ohjaajien keskiansiotaso on 55 000 euroa vuodessa ja Finnairilla 140 000 euroa vuodessa.”
Totuudessa pysyminen ei olisi ollut pahitteeksi yleisöä kosiskelevassa kirjoituksessanne, J. Hienonen ! Tiedän, että Teidät(kin) on palkattu Finnair`iin jatkamaan “yhtiön tervehdyt- täistä”, mutta kannattaa silti pitää mielessä vanha kansan- viisaus :”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”.
Ensimmäisen kerran miehen puhetta Finnairin toimitusjohtajalta, kiitos Jukka Hienonen!
Itse olen aikanaan toiminut Finnairilla erilaisissa johtotehtävissä lähes 20 vuotta, mutta seuraan yhtiötä ja alaa kokonaisuudessaan edelleen tarkkaan asiakkaana, pienosakkaana, sekä myös työni puolesta.
Tämä sama ongelma yhden ammattiryhmän suhteettoman suuresta osuudesta yhtiön henkilöstökulurakenteessa on ollut aina olemassa, ja vuosien saatossa tätä osuutta on saatu kasvatettua. Tämä tietysti aiheuttaa kulurakenteen, jolla ei joustavasti voida reagoida erilaisiin muuttuviin markkina- ja taloustilanteisiin eikä “vapaasti” etsiä erilaisia markkinarakoja. Ja nyt taas pitäisi saada entistä kalliimpi työehtosopimus!
Maailma muuttuu, ja niin pitäisi muuttua tällaisten tiukkojen ammattiyhdistys vs. yritys -asetelmienkin muuttua.
Yhtiön menestymisen edellytykset täytyy turvata kaikilla rintamilla, ja siihen tarvitaan kaikkien osapuolien panosta ja osallistumista.
Vastaus Veikko Mäkiselle: Palkkatilastot ovat absoluuttisia numeroita ja olennainen osa yrityksen kustannusrakennetta. Verotietojen myötä palkkatiedot ovat julkisia jopa yksilötasolla. Numerotieto on yksilöity tiedotteessa.
Kiitos loistavasta blogista.
Minusta on käsittämätöntä, että yksi henkilöryhmä voi sabotoida kokonaista toiminta-alaa. On järjenvastaista, että yhtiö joutuu maksamaan pullakuskeille 140T€ työstä, joka on täysin automatisoitu modernin teknologian voimin.
Toisaalta miten voi olla mahdollista, että finncomm maksaa noin paljon huonompaa palkkaa kuin emoyhtiönsä Finnair? Eikö lentäjillä ole kuitenkin yksi yhteinen kattojärjestönsä Suomessa, joka ajoi lakkoa B1:lla.
Luulevatko pilotit saavansa myötätuntoa tavallisilta kansalaisilta, jotka haluavat päästä viettämään lomaa raadettuaan vuoden töissä. Olisiko lakon uhka kannattanut kohdistaa päättäviä henkilöitä kohtaan esim. kotimaan lennoille joilla herrat kulkevat. Kylläpä lakonuhkaa siirrettiin etelä-suomen hiihtolomilta pois. Piloteille tiedoksi; elämää on myös kehä-kolmosen pohjoispuolella.
Tänään tuli Finnairilta odotettu huono tulos ulos. Vaikea on tätäkään vasten ymmärtää lentäjien urputtamista. Onkohan lentäjien mielestä parempi sellainen tilanne, jossa ensin pannaan 10-20% kalleimmista lentäjistä pihalle ja sen jälkeen pakon edessä lasketaan muittenkin palkkoja kuin hallittu kustannusten leikkaus.
Ainakin vanhemmaan polven lentäjät tuntuvat olevan ihan pihalla tämän hetken realiteeteista. Kauppalehden sivuilla olevassa keskustelussa vedotaan johonkin vuosien takaisiin leikkauksiin, joissa siis lentäjien jo valmiiksi tahtitieteellisiä palkkoja hieman leikattiin. Kyllä taitaa olla niin, että Suomessa lentäjillä on ainakin ostovoimaan suhteutettuna aivan ylivoimaiset palkat maailman tasolla.
Lentäjät varmasti tienaavat hyvin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä kuitenkin esimerkiksi koulutussysteemi on erilainen. Usein lentäjät joutuvat maksamaan omasta koulutuksestaan paljon. Toisaalta tarjolla on myös vaihtoehtoja, joissa lentoyhtiö kouluttaa lentäjät “ilmaiseksi”, mutta edellyttää heiltä tämän jälkeen sitoutumista yhtiön palvelukseen tietyin ehdoin tietyksi ajaksi. Suomessahan lentäjien koulutus on ilmaista ja tämän jälkeen voi Finnairilta ruveta nostamaan käsittämätöntä palkkaa.
On aika outoa, että Finnair ottaa sisäisessä asiassaan median kautta näin paljon yhteyttä kansalaisiin eli asiakkaisiin. Voiko asian todellakin tulkita niin, että Finnairin tulos johtuu yhtiön sisäisistä ongelmista? Siitä ei liene epäilystäkään. Mutta minä me tavalliset kansalaiset sille mahdamme? Lopetetaanko lentäminen sinivalkoisin siivin vai ei?
Silti saanee kysyä, josko kärpäsestä on ehkä tehty härkänen. Pojat kuitenkin pistää kerosiinia menemään tunnissa sen verran, että ei se tuntipalkka eivätkä muut seikat paljoa vaakakupissa paina. Voisitte halutessanne lasketuttaa sen määrän, joka on keskimäärin palanut viime vuosina ja verrata sitä määrään, joka juuri näinä aikoina kuluu. Uskoisin vahvaan korrelaatioon yhtiön kerosiininkulutuksen ja sisäisen kalabaliikin välillä. Nooh, onhan se selvää, että näihin aikoihin on tuulista…
Länsimaisten lentoyhtiöiden turvallisuutta verrattuna muunmaalaisiin on joskus selitetty ns. hattukulmalla; suomalainen perämies uskaltaa sanoa kapulle, jos lentotila muuttuu yllättäen vertikaaliseksi eikä kippari sitä ylhäisyydessään tajua. Joissain maissa jätkät ei saa sanaa suustaan – monta onnettamuutta on todistetusti tällaisen 1 vs. 1 -viestintäongelman syytä.
Ehkä Finnairin kaikki tahot voisivat miettiä sitä hattukulman jyrkkyyttä ihan molemmin puolin ohjaamon panssaroitua ovea…
Kovaa vuodatusta.
parkkipaikoista kinaaminen on naurettavaa, eipä taida olla suuri kustannuserä firmalle ja tuskin siitä nyt kaikki on siis kiinni.
Hiihtolomaviiko lakonuhkaan vetoaminen “kun tämä nyt sattuttaa kaikkia suomalaisia” on hassua. Joo tj vetoaa nyt kaikkien sydämiin “kun lapsiparat joutuvat itkemään kentällä ” aika kliseistä, jos ei ole hiihtolomat on pääsiaisloma,kesäloma, jonkun syntymäpäivä, muistopäviä ,pyhäpäivä, ramadan tai joku muu.
Mielestäni julkisuus on väärä kanava ongelmienne käsittelemiseen. GROW UP!
Lentäjien on syytä miettiä vielä kerran ennen lakkoilua, koska suurin osa suomalaisesta vakituisesta asiakaskunnasta ei haluaisi siirtyä käyttämään muita yhteyksiä.
Jos joudumme kuitenkin näin tekemään, ei tarvitse toivoa paluuta ainakaan pikaisesti, ja silloin ei ole palkankorotuksista hyötyä, koska ei ole töitäkään.
Toivon malttia neuvotteluihin, ja ettei yhtään lentoa jäisi lentämättä työtaisteluiden takia, koska sillä on erittäin kauaskantoiset seuraukset koko henkilökunnalle.
Hei. Olen Finnairin osakkeenomistaja vuodesta 2007. Olen seurannut vuoden ajan lentosuoritteitanne ja nähnyt, kuinka aktiivisesti muutatte tilanteeseen nähden toimintatapojanne. Ilahduin, kun leikkasitte määrätietoisesti rahtiliikenneosastosta sopeuttaaksenne. Nyt tilanne näyttää olevan pahempi kuin edellisillä kerroilla, koska tulos Q4 painui ensimmäistä kertaa reilusti miinukselle. Hankala tilanne lentäjien kanssa merkitsee sitä, että jos lentäjille on pakko maksaa lisää palkkaa niin jostakin täytyy saada lisää rahaa.
Lisää vähennyksiä näköjään olisi otettavissa Euroopan reittiliikenteestä, mutta edelleen myös sieltä missä kasvu on ollut teillä vahvinta, eli Aasiasta. Uudessa osavuosikatsauksessanne (9.2) kävi ilmi, että sopeutitte voitokasta Aasian- strategiaannekin kapasiteettileikkauksilla. Nyt matkustajatäyttöaste on 81,3%, mutta käyttämättömiä lentokilometrejä on vielä 176 miljoonaa. Aasian liikenne pitää kuitenkin hyvin pintansa verrattuna esimerkiksi Euroopan liikennetehokkuuteen, joka on minusta sietämätöntä. Euroopan lennoilla on edelleen 259,4 miljoonaa käyttämätöntä lentokilometriä ja lähes puolet koneista on tyhjinä matkustajatäyttöasteen ollessa 58,2 %. Vuosi sitten täyttöaste oli 55,9 %. Vähennystä vuodentakaiseen vain -3,6 %, 23 miljoonaa kilometriä. Kotimaan liikenteessäkin tosin on jatkuvaa tappiota, mutta se ei haitanne kun se ei rahallisesti ole niin suurta, 59,9 miljoonaa käyttämätöntä lentokilometriä ja täyttöaste 53,4 %.
Vastaus Tuomas Hämäläiselle: Finnair on tärkeä suomalaisille. Lakon uhatessa halusimme avoimesti kertoa niistä kysymyksistä, jotka mahdollisesti estävät palvelumme jatkuvuuden. Lentoyhtiöt kilpailevat kiivaasti, Suomeen voi tulla kuka tahansa yhtiö Finnairin apajille. Näissä neuvotteluissa on kyse Finnairin tulevaisuudesta eli siitä, voidaanko jatkossakin lentää sinivalkoisin siivin.
Kaksi suurinta kustannuseräämme ovat polttoaine (25% liikevaihdosta) ja palkat (25% liikevaihdosta). Muut menoerät ovat näihin verrattuna marginaalisempia. Ne ovat myös luonteeltaan pääsääntöisesti liikkumattomia (poistot, leasingmaksut, huollot, it-kustannukset, viranomaismaksut jne.). Henkilöstöstä kallein ammattiryhmä on ohjaajat: lentäjät ovat reilut 8% yhtiön henkilöstömäärästä, mutta edustavat 26% yhtiön palkkabudjetista.
Mainitsemasi hattukulma on olennaisen tärkeä tekijä sekä lentämisessä että yrityksen johtamisessa. Totuus ei ole aina mieluinen, mutta on uskallettava puhua suoraan, kun liiketoiminnan kulmakerroin osoittaa jyrkästi kaakkoon. Talouden syöksykierre vaikuttaa olennaisesti Finnairin palkanmaksukykyyn.
Vastaus Kalle Niemiselle: Parkkipaikoista tässä ei ole kyse, enkä sitä blogikirjauksessani siksi edes mainitse. Tämän aiheen ovat tutkivat journalistit löytäneet Työtuomioistuimen juttukasasta, koska sellaisenkin kanteen pilottiyhdistys SLL on työnantajaa vastaan nostanut. Voisi tietysti esittää vastakysymyksen, että onko muutamalta pilotilta kellarista puuttuva lämmin autopaikka sen mittaluokan asia, että se ansaitsee tämä kurimuksen keskellä oman oikeudenkäynnin? Sitä kellaria ei nimittäin voi laajentaa. Samaan aikaan on muualla yhtiössä irtisanottu yli 500 ihmistä ja lomautusilmoitus on annettu yli 3000:lle, joten suhteellisuudentaju olisi paikallaan.
Mutta itse asiaan: lentämiseen tosiaankin liittyy suuri vastuu: monesta kulttuurista ja maasta kotoisin olevien asiakkaiden lomista, suunnitelmista, liikematkoista, turvallisuudesta, kuten myös suuryrityksen vastuusta maksaa palkkoja henkilöstölleen.
Finnairin asioita käsitellään julkisuudessa joka tapauksessa. Lakonuhan alla yhtiömme nousee valtakunnan ykkösuutiseksi. Blogi on Finnairille suora kanava kertoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmille niistä tekijöistä, jotka mahdollisesti estävät yhtiötä hoitamasta sitä liikennettä, jonka olemme aikataulut julkaisemalla ja liput myymällä luvanneet hoitaa.
Vai että parkkipaikkojakin arvon piloteilta puuttuu. Ilmeisesti pilotit ovat sen verran iäkkäitä ja niin tottuneita uskomattomiin etuihinsa, että nykyisen maailman realiteetit eivät heille tunnu avautuvan.
Minusta on uskomatonta, että alunperin pienituloisten olojen parantamiseen tarkoitettua lakko-oikeutta käytetään näin härskisti hyväksi. Ylipäänsä on uskomatonta, että tällä tulotasolla vielä on edes lakko-oikeus. Normaalisti 11 000 euron kuukausipalkkaa nauttivat ovat korkeissa johtotehtävissä ja heidän irtisanomisaikansa on tasan minuutti ilman YT-neuvotteluja.
Luulisi äijien vähitellen käsittävän ettei enää voi vaatia mahdottomia. Kannattaisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä töitä vaikkapa “vain” 10 500 euron kuukausipalkalla eikä rettelöidä. Muutoin seurauksena voi olla Finnairin ajautuminen vielä suurempaan kriisiin ja todella mittavat irtisanomiset. Varmaa on, ettei 11 000 euron kuukausipalkalla enää lentäjälle töitä löydy sen jälkeen.
Viitaten Jussi Ekmanin blogiin tulleeseen kysymykseen, vastaus Tony Lehdolle: ohjaajat tekevät tärkeätä ja erittäin vastuullista työtä. Kukaan yhtiössä ei ole kiistänyt lentäjien työn vaativuutta. Neuvottelut jatkuvat, Finnair toivoo että lakko pystytään välttämään. Tunnemme vastuumme asiakkaita kohtaan, mutta selviytyminen liikeyrityksenä edellyttää sitä, että tärkeän ammattiryhmän kanssa tehdään sopimus, joka mahdollistaa yrityksemme toiminnan jatkuvuuden. Kyse on myös tasapainosta kaikkien henkilöstöryhmien kesken. Tilanne, jossa yksi avainryhmä saisi kaikissa oloissa tahtonsa läpi muiden ja pienipalkkaisempien kustannuksella, on kestämätön. Elämme poikkeuksellisen vaikeita aikoja ja se koskee myös lentäjiä.
Järjettömyyksien edessä ei pidä antaa periksi, vaikka kävisi sitten niin, että meidän perhe ei tällä kertaa pääse Aurinkomatkalle lämpimään mummon ja ukin luokse.
Oikeudenmukaisuudesta sopii pitää kiinni. Se on hienoa ja näköjään myös hienosta
Toisaalta toivon, että turvallisuudestakaan ei tingitä yhtään. Siitä luullakseni kaikki ovat valmiita maksamaan ekstraa.
Juuri nyt kaipaan tietoa neuvottelutilanteesta. Onko se jumiutunut, vai miksi ei kuulu mitään Saloniuksen konttorista?
Tilanteesta annetaan lisätietoja heti kun se on mahdollista. Tiedotteet löytyvät Finnairin konsernisivuilta. Lentomatkustajia suosittelemme seuraamaan infosivuja.
Koviltahan ne Finskin pilottien palkat tuntuvat ! Mikähän lie palkkojen suhde muiden isojen eurooppalaisten yritysten maksamiin lentäjäpalkkoihin ? Esimerkiksi Lufthansan tai Air Francen ?
Toinen kysymys: ovatko pilottimarkkinat Euroopassa (EU) avoimet kuten ainakin periaatteessa muissakin ammateissa ?
JEt
Sivusta seuraajan on varsin helppo todeta -pelkästään ns. yleisen elämän kokemuksen perusteella- että lentäjät näyttävät olevan valmiita käymään taistelun Pyrrhoksen voitosta.
Nyt ei aika, paikka eikä tähdet ole suosiollisessa asennossa, olettaisi lentäjien enmmistönkin mielessään näin tuntevan, olkoot toimitusjohtajan tavasta tuoda asiat julkisuuteen mitä mieltä tahansa.
Toivon suomalaisen järjen voittavan -uskonkin lentäjien viime kädessä löytävän keinot ainakin silittää uhkaava “mahalasku”.
Vastaus Juhani Etelälahdelle: Finnairin ohjaajien palkat ovat eurooppalaista keskitasoa, mutta palkkakustannuksia lisäävät mm. työsuhdeautot ja lisäeläkejärjestelmä.
Työvoiman liikkuvuus EU:n alueella on periaatteessa vapaata, mutta yksittäisten yritysten työehtorajoituksilla voi olla siihen vaikutuksia.
Koulutetun väestönosan palkat ovat ainakin Keski-Euroopassa korkealla tasolla Suomeen verrattuna. Esimerkiksi suomalainen insinööri on selvästi palkkakuopassa verrattuna Eurooppalaiseen kollegaansa. Jos lentäjien palkat ovat samalla tasolla Eurooppalaisten kollegojen palkkojen kanssa, ovat ne suomalaisittain todella hyvällä tasolla.
Kannattaa myös muistaa, että Suomessa ainakin suurin osa lentäjistä on saanut ilmaisen koulutuksen. Euroopassa olettaisin aika monen lentäjän maksaneen koulutuksensa itse, jolloin palkka ei enää olekaan ollenkaan niin hyvä, kun siitä vähennetään koulutukseen kuluneet kustannukset.
Ylipäänsäkin Euroopassa ihmiset joutuvat kustantamaan monia asioita, jotka Suomessa valtio kustantaa. Esimerkiksi lasten koulutusta tai terveydenhoitoa. Näin ollen suora palkkavertailu on hankalaa.
Joka tapauksessa toistan alkuperäisen kantani. Lentäjien palkkatasolla ja eduilla ei minusta saisi olla enää normaalia lakko-oikeutta. Jossain rajan on sentään mentävä.
Tervehdys
Tsemppiä Finskille. On raastavaa seurata omistamaansa yhtiötä, jonka liiketoimintaa koittavat omat työntekijät sabotoida kaikin mahdollisin keinoin. Saloniuksen lokaaminen on sama kuin haukkuisi Marsalkka Mannerheimia ….. säälittävää.
Näin yhteisvastuukeräyksen aikana on kysyttävä, että pitääkö paikkansa, että pojat ovat saaneet työehtosopimukseen pykälän, jonka mukaan kuskilla pitää olla äidinkielenä Suomi?
Tsemppiä ja pitäkää linjanne, teillä on siinä koko Sumen tuki (vain 750 puuttuu linjasta).
Nykyiseen työehtosopimukseen on kirjattu seuraavasti: ”Suomen kieltä taitamattoman liikennelentäjän ottamisesta yhtiön palvelukseen sovitaan erikseen yhtiön ja yhdistyksen kesken.”
Tämä kirjaus on kuitenkin ristiriitainen yhdenvertaisuuslain kanssa, jossa kielletään syrjintä kielen perusteella.
Kiitos toimitusjohtajalle suoraselkäisestä keskustelun avauksesta sekä uudenlaisesta, raikkaasta viestintäkulttuurin luomisesta. Tällä tarkoitan nimenomaan blogien hyödyntämisestä viestintään; mielenkiintoinen tapa jopa yksittäisen “matkustajan” saada kontakti ison yhtiön johtoon. Mielestäni Finnair on edelläkävijä monessa mielessä, en ole sijoittaja joten en ota kantaa tuloksiin, mutta henkinen pääoma tuntuu olevan kunnossa ja matkustajana preferoin “finskiä” aina kun on mahdollista. Toivotan TJ:lle voimia esikuntineen näinä haastavina aikoina. Muutos on kipeä, mutta ainoa tie.
Tack till en förståndig vd – hatten av!
Kiitoksia järkevälle tj:lle – tässä on mallia muillekin!
Hyvä Jukka!
Tällä alalla on aivan liikaa vanhoja tabuja joka näyttävät pysyvän paikallaan vaikka maailma muuttuu ympärillä. Matkakauppa on muuttunut 14 vuoden aikana (kun itse olen ollut allalla) täysin ja nykyään ovat säännöt jotain ihan muuta kuin ennen. Se vaatii sopeutumista ja vaikka kuinka “kysyntä palautuu parin vuoden päästä” ei se auta nyt kun joustoja tarvitaan kaikilta! 140.000 euron vuosi palkka 3 kertaa kk lentävälle ohjaamohlökunnalle on täysin kohtuuton nykyiseen markkinatilanteeseen ja jo nyt joustamattomuus on aiheuttanut Finnairille huomattavia tappioita ja energian hukkaamista. Luulin suomalaisten lentoalan liittojen olevan muita pohjoismaisia kolleegoja viisaampia mutta “mulle-heti-nyt-kaikki” mentaliteetti näyttää olevan golf-kentillä vallalla myös täällä!
On vaikea ymmärtää mihin lentäjien ylityökielto ja mahdolliset muut työtaistelutoimet tässä tilanteessa tähtäävät. Ainoa tapa selittää niitä,on asettaa lähtökohdaksi se, että kyse on vain siitä ajasta jolloin suomalainen lentoliiknne Finnairin muodossa lopullisesti päättyy. Sinä aikana kannattaa lentäjien ulosmitata kaikki ja loppumisen jälkeen hyvinvointiyhteiskunta pitää tyhjän pääle pudonneista finnairilaisista huolen. Käsikirjoituksen on Jouko Ahonen jo toteuttanut paperin alasajon yhteydessä. Siitä puhuen, en muuten ymmärrä miksi Paperiliitto ei osta lopetettavia tehtaita ja ryhdy tuottamaan paperia, kun liikeosaamista neuvoiksi asti on olemassa.
Kehitys näyttää surulliselta. Ay-liikkeen kanssa ei näytä olevan mitään tehtävissä. Osaksemme jää hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajan osa.
Hyvästi.
Lentoliilenne on erittäin tärkeä osatekijä matkailijoiden kuljettamisessa maamme eri kolkkiin. Matkailualan yrittäjänä olemme riipuvaisia lentokentälle saapuvista matkailijoista. Nyt kun talouden taantuma on globaalia, ei meillä olisi kenelläkään vara toimia niin, että oma toiminta voi hankaloittaa, tai jopa lopettaa toisen liiketoiminan kehittämisen mahdollisuudet. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, että koneet pysyvät ilmassa ja saamme matkailijat kuljetettua. Toinen keskeinen tekijä on lentohintojen laskeminen. Saamme jatkuvaa palautetta tour operaattoreilta Finnairin jäykästä ja kalliista hinnoittelusta.
Kävin online-palvelussa varaamassa Finnairilta yhden hengen bisnesluokan lipun lennolle Helsingistä Berliiniin. Meno-paluu kuukauden (18.11 – 18.12) ajalle viikon heilurilla maksaa 1211 euroa! Järjetöntä. Ja vielä toivotaan että bisneshintoja saataisiin nostettua! Ei kellään ole varaa maksaa toista tuhatta pelkästä Euroopan sisällä matkustamisesta.
Kaikkien lentoyhtiöiden hinnoittelu perustuu siihen, että kysynnän ollessa korkeata ovat myös lippujen hinnat korkeampia. Jos on valmis joustamaan matkustuspäivämäärästä, myös lippujen hinnat joustavat. Yleisesti ottaen ovat lippujen keskihinnat laskeneet viiden viime vuoden aikana noin kolmanneksella.
Finnairi johto,nyt pitäkää pintanne, teillä on yleinen mielipide puolellanne. Globalisaatiota vastaan saavutettujen etujen puolesta taistelevat liitot ovat joutuneet taipumaan yksi toisensa jälkeen faktojen edessä. Esimerkkeinä merenkulku, maatalous , paperilla prosessi käynnissä. Ja nyt lentäjät joutuvat ottamaan lusikan kauniisti käteensä. Näin se vaan menee.
Finnair on yhtiönä yhtä hieno kuin sen henkilökunta. On ainutlaatuinen tilanne kuin yhtiön johdolla on asiakkaiden täysi tuki takanaan näinkin vakavassa työtaistelussa. Emme enää suostu maksamaan lipuissa olevaa ylihintaa joka menee tappiollapyörivän yhtiön yhden henkilöstöryhmän palkkoihin. Paperimiehet sai mitä tilasi, nyt saa lentäjät hintalapun itsepäisyydelle. Hyvät lentäjä ette te menetä arvovallasta piiruakaan vaikka tämän oikeuden mukaisen sopimuksen hyväksytte. Teillä on mailman nykyaikaisin lentokalusto ja olette maailman kuuluja erinomaisesta ammattiatidosta. Mutta onko nämä taidot sittenkään niin hyvä kuin on annettu ymmärtää jos ei vuoden harkintaaika ja selvä luvut yhtiön ja mailman tilanteesta ole mennyt jakeluun. Potkut lentäjille on kivuttomampi kuin antaa yhtiö valua kuiviin pikkuhiljaa. Olisi oikeus murha jos työtekijä saa päättää yhtiön pääoman käytöstä. Omistajat eivät tule pääomillaan maksamaan teidän palkkoja. Koneet vuokralle ja uudet pilotit kehiin.Terveisiä Hienoselle ja uudelle Tj:lle. Ratkaisu on kova mutta se on tehtävä.
Haluaisin myös kiittää Jukka Hienosta avoimesta ja suoraselkäisestä kirjoituksesta. Ongelman perusydin näyttääkin olevan taas kerran ihmisen ahneus.