Vihreän määrä kasvaa kehityksen myötä
Tämän viikon alussa järjestettiin Genevessä neljäs Aviation and Environment Summit.
Osallistujina oli edustajia lentoyhtiöistä, lentokone- ja moottorivalmistajilta, lentoasemilta, öljy-yhtiöistä, lentoliikennepalveluja tuottavista organisaatioista sekä viranomaisia, järjestöjä ja mediaa. Vuosi sitten samaisessa tapahtumassa kirjoitettiin edistyksellinen deklaraatio. Nyt oli tarpeen seurata, mitä on tehty ja mihin on tultu.
Positiivisinta antia oli halu jatkaa yhdessä eteenpäin, ei vain kilpailijoina vaan yhteistyössä etsien parhaita ratkaisuja kestävän kasvun turvaamiseksi. Kilpailullakin on sijansa, moottorivalmistaja Pratt and Whitneyn edustaja totesikin, että se siivittää kehittämään yhä parempia tuotteita ja innovoimaan uusia alueita.
Pääsisältönä on kuitenkin edelleen se, että kun lentoliikenne haluaa vähentää päästöjään, on kaikkia neljää pilaria hyödynnettävä: operatiivisia keinoja, teknologista kehitystä, paremmin toimivaa infrastruktuuria sekä markkinapohjaisia ohjauskeinoja. Vain näitä yhdistämällä päästään kohti päästötöntä tulevaisuutta lentoliikenteen osalta.
Itse suhtauduin aiemmin huvittuneesti suureen kohuun biopolttoainekokeiluista. Yhdessä moottorissa neljästä 10 prosenttia biokomponenttia… Mitäs sitten?
Nyt ymmärrän näiden kokeilujen arvon. Se avasi pään kehitykselle, joka on lähtenyt etenemään huimaa vauhtia. Biopolttoaineet eivät ratkaise sitä ongelmaa, että polttoaine muodostaa lentoyhtiöiden kuluista lähemmäs 30 prosenttia, mutta ne vaikuttavat päästöihin huomattavasti. Siksi on tärkeää, että aikaiset kokeilut mahdollistavat kehitystyön ja avaavat aiemmin kovin pitkää standardointiputkea nopeammaksi.
Kokeilussa ja testeissä on nyt toisen sukupolven polttoaineita, pohjautuen camelinaan, jathrobaan, levään… Finnair haluaa olla mukana tässä työssä ja olemmekin tutkineet eri vaihtoehtoja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimus jatkukoon!
Lentoliikenteen sidosryhmät tuntuvat olevan erittäin hyviä taputtelemaan toisiaan selkään ja keskustelemaan keskenään uusista, hienoista keksinnöistä ja saavutuksista. Keskinäisen kehun kerho ei osaa kertoa näistä tuloksista ulos, niin että viesti olisi uskottava.
Johtuuko se siitä, että emme itsekään ole ihan varmoja, mitä hevosta olisi veikattava? Johtuuko se keskinäisestä kilpailusta, joka korostuu vaikeina aikoina, kuten nyt. Yksi pois pelistä, merkitsee minulle lisää bisnestä. Eipä silti, taivaalla pörisee edelleen turhan monta tehotonta toimijaa.
Yhtä kaikki, lentoliikenteen ympäristömielikuva on edelleen totuutta huonompi. Parannuksia on saatu aikaan kovastikin, suihkukoneiden tehokkuus on parantunut viime vuosikymmeninä huimasti. Potkurikoneetkin ovat entistä tehokkaampia ja hiljaisempia. Ympäristötehokkuudessa ne voittavat jo jetit lyhyillä matkoilla.
Lennonjohdolliset parannukset tuovat päästö- ja aikasäästöjä joka vuosi. Lentoasemat vihertyvät, usealla kentällä on meneillään päästöneutralisointihankkeita. Näitä asioita ei kuitenkaan useinkaan osata kertoa oikealla tavalla. Kiitosten sijaan saadaan syytöksiä viherpesusta, liioittelemisesta ja siitä, ettei lentoliikenteen ympäristövaikutuksia oikeasti myönnettäisi.
Tästä kyllä tuli esimerkkiä myös kokouksessa. Osa kertoi päästövähenemisistä iloisin ilmein, mainitsematta että samalla päästöjen absoluuttinen määrä kasvaa. Osa vertasi omia per matkaaja vähiä päästöjään toisen isompiin lukuihin, kertomatta että rahtia siellä koneessa ei sitten kuljekaan. Luotiin huimia visioista päästövähennyksistä kymmenien vuosien päähän, mutta lähiajan tavoitteista ei puhuttu mitään.
Sen sijaan ongelmat ovat kyllä käsillä nyt! Paljon puhutaan siitä, että lentoliikenteen kasvu lisää demokratiaa, sillä yhä useammalla on nyt mahdollisuus matkustaa. Niinpä. Länsimaissa, siis. Aika moni, joka ympäristövaikutuksista kärsii, ei ole koskaan päässyt lähellekään lentokonetta. Joku purnasi sitä, että nyt ei voida investoida, kun talous on kuralla ja koneet tyhjinä. Olisiko liikakapasiteettia poistettava markkinoilta, niin että ne lentävät koneet olisivat uusia vähäpäästöisiä ja istuimet täynnä? Tämä vähentäisi alan ympäristökuormitusta selvästi.
Monet esittelivät uusia päästökompensaatiomahdollisuuksia matkustajilleen. Finnair ei edelleenkään kannata ajatusta, että lentoliikenteen päästöjä kompensoi matkustaja. Jos yksi matka tuhansien kilometrien päähän, kompensoidaan parilla eurolla, ei se kerro mitään sen ympäristövaikutuksesta.
Hiilen ja polttoaineen hinta ei edelleenkään näy lentolippujen hinnassa, kiertäen ja enemmän päästäen on usein halvempaa. Markkinasignaali paremman teknologian käytöstä ja suorista reiteistä ei toimi.
Finnair on mukana ryhmässä, joka ajaa globaalia päästökauppaa. Näin saadaan hiilidioksidille oikea hinta. Tällä tapaa se saataisiin ohjaamaan toimintaa niin yhtiöillä kuin toivottavasti matkaajillakin oikeaan suuntaan. Meidän kaikkien tavoitteena lienee vähentää päästöjä, ei välttämättä matkustamista.
Keskinäisen kehun kerhosta on päästävä keskinäisen edistyksen liittoumaksi!
Kati Ihamäki
Filed under: Ympäristö | Avainsanat:: biopolttoaine, päästökompensaatio, viherpesu, Ympäristö
Tyhmä kysymys mikä mulla on ollut mielessä jo pitkään. Miksi Finnair ei lämpene kompensaatioille? Mitkä ovat perusteet?
Kun katson asiaa kuluttajan näkökulmasta niin te viette häneltä pois yhden mahdollisuuden toimia. Ja myynnin kannalta viette itseltänne yhden myyntiargumentin pois.
Kun itse mietin matkan tekemistä, pyrin välttämään energiaa syöviä kilometrejä. Jos on pakko mennä, otan mielummin junan tai muun vähäpäästöisemmän vehkeen. Jos vaihtoehtoja ei ole niin valintaperusteet ovat vähissä. Viime kesänä lensin Köpikseen suoralla lennolla. Vaihtoehdot olivat Finnair ja SAS, joista valitsin jälkimmäisen. Ja miksi? A.) Koska SAS antaa mahdollisuuden kompensoida. B.) Koska en löytänyt muuta päästöillä mitattavaa eroa firmojen väliltä. C.) Hinnat olivat suunilleen samat.
Jos teidän vehkeet kerran on paremmat kuin muilla, niin perusteet esiin! Yksilöikää vaikutukset per matka niin että lukuja voi vertailla muiden kanssa.
Tai sitten antaka minulle mahdollisuus kompensoida päästöt. Ei kai se teiltä ole pois? Ei kai päästöjen kompensointi ja Finnairin tekemä työ päästöjen vähentämiseksi ole toisiaan poissulkevia? Eikö järkevää olisi toimia kaikilla mahdollisilla osa-alueilla, ottaa kaikki pilarit käyttöön?
Mikään pakkohan niitä kompensaatioita ei ole lätkäistä muutaman euron arvoisiksi, vaan kompensaatiot voi hinnoitella niin että ne kattavat koko lennon päästöt.
Hei Antti!
Koskapa tätä aihetta meiltä aina silloin tällöin kysellään, vastaan siihen hieman laajemmin erillisellä kirjoituksella.
Mitä Kööpenhaminan lentoon tulee, vinkkaisin katsomaan MD-80 koneen sekä uuden Airbusin/Embraerin päästöeroja… Aika merkittävät! Ennen kompensointia olisikin tärkeää miettiä reittivalintaa ja kalustoa, jolla reittiä lennetään. Näillä on suuri merkitys, sillä jokainen uusi konesukupolvi kuluttaa ja päästää n. 20% vähemmän kuin edelliset. Päästölaskureista tulisi saada ajanmukaista tietoa reitin- ja kaluston vaikutuksesta. Tämä onnistuu parhaiten yhtiöiden omien laskurien kautta, jotka perustuvat ko. yhtiön koneiden polttoaineenkulutukseen.