Lentokoneet ovat monimutkaisia insinöörityön taidonnäytteitä. Erilaisten käytössä olevien teknologioiden määrä on huikea. Teknologioiden on kommunikoitava sujuvasti keskenään ja vieläpä haastavissa olosuhteissa. Esimerkiksi tyypillinen lämpötila reittilentokorkeudessa on noin -50 astetta, kun taas määränpäässä ollaan parhaimmillaan lähes saman verran plussalla. Lentokoneen pinnat ja rakenteet on suunniteltu kestämään koviakin ilmassa esiintyviä kuormia. Kokonaisuuden on käytännössä toimittava absoluuttisen luotettavasti. Tästä syystä lentokoneen, laitteiden ja moottoreiden luotettavuutta seurataan jatkuvasti ja huoltojärjestelmää päivitetään tarpeen mukaan.
Monimutkaisten järjestelmien huolto ja korjaaminen maksaa paljon. Mutta mikä on paljon? 500 euroa on paljon oman auton määräaikaishuollosta. Kerrostalokaksion kuukausittainen yhtiövastike ei saa ylittää 200 euroa. Auton katsastuksesta tai savupiipun nuohoamisesta jo satanen on liikaa.
Matkustajalentokoneen huoltokustannuksista puhuttaessa joudutaan ottamaan käyttöön miljoonat. Esimerkiksi muutaman vuoden välein jokaiseen koneeseen tehtävä moottorikorjaus maksaa kevyesti miljoonasta kahteen miljoonaan euroon – valtaosa kustannuksista syntyy huippukalliista korjattavista tai korvattavista osista. Ison matkustajakoneen kuuden vuoden välein tehtävä raskashuolto voi ylittää kahden miljoonan rajan. Pienemmästä “vuosihuollosta” selviää hiukan alle puolella miljoonalla.
Aasian-reiteillä lentävät koneet suorittavat keskimäärin noin kaksi laskua vuorokaudessa. Laskussa sekä laskutelineet että pyörät ja jarrut joutuvat koville. Telineitä huolletaan säännöllisesti, mutta perusteellisempi kuukausia kestävä korjauskierto tarvitsee tehdä vain noin kahdeksan vuoden välein. Onneksi, sillä yhden korjauskerran hinnalla voisi ostaa useamman sadan neliön omakotitalon pääkaupunkiseudulta.
Laajarunkokoneen pyörien ja jarrujen yhden laskeutumisen kustannus on karkeasti saman verran kuin henkilöauton rengassetin uushankintahinta. Kriittisen laitteen vikaantuessa tilalle pitää hankkia uusi ennen seuraavaa lentoa. Jos vastaavaa laitetta ei löydy omasta varastosta, sen voi lainata toiselta lentoyhtiöltä – tyypillisesti useamman tuhannen euron päivävuokralla.
Erilaisia suunniteltuja huoltotoimenpiteitä tehdään joko kalenteriajan, lentotuntimäärän tai lentojen kappalemäärän perusteella. Huoltokustannukset edustavat karkeasti noin kymmenesosaa lentoyhtiön koko kustannusmassasta. Huoltokustannusten osuus lentoa kohden on sitä pienempi, mitä tehokkaammin kalustoa käytetään. Sama analogia pätee lennettyä matkustajaa kohden – edellyttäen, että koneen täyttöaste pysyy ennallaan koneen käytön kasvaessa.
Kymmenisen vuotta sitten sain luettavakseni tuntemattoman koulupojan aineen. Aine käsitteli helikopterilentämistä. Ansiokas kirjoitus sisälsi paljon esille kaivettuja faktoja. Aineen loppu jäi kuitenkin erityisesti mieleen. Poika oli todennut: “Lentäminen on niin kallista puuhaa, että käytännössä siihen pystyy vain valtio”. Annoin pojalle aineesta kiitettävän. Toivottavasti nykypäivän lentoyhtiöt löytävät pysyvän tien toimia terveellä pohjalla siten, että tuo aineen viimeinen slogan osoittautuu epätodeksi.
Vesa Paukkeri
Filed under: Finnairin blogit, Tekniikka | Avainsanat:: huolto, huoltokustannus, lentokone, lentokoneet, Tekniikka, teknologia
Mielenkiintoinen kirjoitus.
Aikanaan yks kaveri oli töissä tekniikassa ja kertoi oh-lqa:n huolloista. Kuulema vanhaan rouvaan maksoi tietyt osat hunajaa. Mm tuolissa oleva tarjotin maksoi nelinumeroisia summia.
Onneksi Finnair ei vielä säästä huolloista liikaa eli koneet huolletaan ajoissa ja oikein
Kiitos hyvistä kommenteista, Juha! Yksittäiset lentokoneen osat ovat joskus käsittämättömän kalliita. Syinä ovat mm. pienet tuotantosarjat ja tiukat viranomaisvaatimukset. Matkustamossa käytettävien osien ja tekstiilien on käytävä läpi tiukat palotestit, joissa testataan materiaalien syttymisherkkyys, palamisen nopeus, lämmöntuotto ja palokaasujen koostumus. Käytännössä materiaalien on oltava erittäin vaikeasti syttyviä ja hitaasti palavia.
Huoltojärjestelmän noudattaminen on yksi asioista, joista lentoyhtiöllä ei ole mahdollista eikä pienintäkään halua lipsua. Kustannustehokkuutta voidaan onneksi parantaa mm. nykytekniikan tehokkaammalla hyödyntämisellä huoltotapahtumien ennakkosuunnittelussa ja -valmistelussa.