Ei ole ollenkaan tavatonta, että jos ammattini tulee ilmi keskustelussa uusien tuttavuuksien kanssa, saan heti vastata mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Koneessakin joku joskus rohkaisee mielensä. Tuttuja sen sijaan ei enää kiinnosta – he ovat saaneet ihan riittämiin vastauksia lentoemäntäkurssini aikana! Muistan jonkun suorastaan rukoilleen loppua lentoemäntäjuttujen tulvaan. Olen koonnut tähän vastauksia useimmin kuulemiini kysymyksiin. Toivottavasti löydät näiden joukosta vastauksen omaasi.
1. Kuinka kauan saatte olla kohteissa perillä?
Usein valitettavan vähän! Suurimpaan osaan kaukokohteista lennetään joka päivä ja tämä tarkoittaa sitä, että tehokasta peliaikaa perillä on vuorokausi ja levätäkin pitäisi. Joskus käy onnekkaammin ja perillä saakin olla pari päivää. Viikkoa suurkaupungin huumassa on kuitenkin turha toivoa. Lomalentokohteissa yöpyvät saattavat tosin joskus olla hieman pidempiä, jopa viikon. Euroopan yöpyvillä skaala vaihtelee 8 ja 15 tunnin välillä. Joissain kohteissa ehtii kaupungille pikakierrokselle, joissain ehtii juuri ja juuri nähdä sängyn.
2. Miten toimitaan, jos koneessa on sairaskohtaus ja mitä lääkkeitä koneesta löytyy?
Ensin selvitetään mistä on kyse ja aloitetaan oireiden mukainen ensiapu. Lentoemännät ja stuertit ovat lääketieteen näkökulmasta maallikoita, joten me hoidamme oireita. Tilanteesta riippuen saatamme antaa lisähappea, defibrilloida, rauhoitella, elvyttää, sitoa haavoja, lääkitä tai vaikkapa antaa Mikki Hiiri -korvat. Tositilanteen tullen kuulutamme toki aina myös ammattilaista avuksemme. Lisäksi meillä on hyvin kattava lääkäripalvelu, johon voimme ottaa yhteyden koneen satelliittipuhelimella tai lentäjien avustuksella radiolla. Lääkäripalvelu tai koneen lääkäri voikin sitten jo määrätä meitä matkustamohenkilökuntaa antamaan muutakin kuin laastaria. Koneesta löytyy muun muassa sydän-, kipu- ja allergialääkkeitä, defibrillaattori, lisähappea ja erilaisia sidostarvikkeita. Omatoimisesti matkustamohenkilökunta ei voi jaella muita kuin paria käsikauppalääkettä.
3. Miten usein erikoistilanteita harjoitellaan ja on niitä pelastusharjoituksia?
Hätä- ja ensiaputilanteita harjoitellaan vähintään kerran vuodessa. Tämä on ilmailuviranomaisen vaatimus. Kertauskoulutus kestää kaksi päivää ja päivien aikana vähän vuoden teemasta riippuen sammutellaan tulipaloja, harjoitellaan savusukellusta, harjoitellaan evakuoimista, kerrataan omien konetyyppien ovet, kerrataan elvytys ja defibrillointi ja käydään läpi selviytymistä lento-onnettomuuden jälkeisessä tilanteessa. Käydäänpä joskus uima-altaassakin lauttaharjoituksessa. Jos lentoemäntä tai stuertti saa uuden konetyypin, niin myös uuden konetyypin koulutuksessa käydään läpi joitakin edellä mainittuja asioita. Päivien lopuksi osaaminen testataan ja kokeista täytyy päästä läpi, jotta voi toimia tässä työssä.
4. Mitkä ovat lentoemäntien kootut kauneusvinkit ja must have -tuotteet?
Kunnon kauneusunia ei voita mikään! Riittävät yöunet, terveellinen ruokavalio ajoittaisine herkutteluineen ja runsas liikunta tekevät pohjan, jolta mustat silmänalusetkin saa useimmiten peitettyä kosmetiikan keinoin. Koneen ilma on hyvin kuiva ja itse aloitinkin anti aging -tuotteiden käyttämisen jo 25-vuotiaana. Hoidan omaa kuivaa ihoani Lumenen Vitamin C -sarjan päivä- ja yövoiteilla ja puhdistukseen käytän Lumenen puhdistusöljyä. Hinta-laatusuhde on näissä tuotteissa erinomainen ja ne ovat kätevästi saatavillani (ja tietysti asiakkaidenkin saatavilla) ennakkotilauspalvelussamme. Muita ehdottomia hoitotuotteitani ovat laadukas silmänympärysvoide ja tuhti kosteuttava naamio, jota käytän hotelleissa yövoiteen sijaan. Pisimmillä lennoilla käytän lennon aikana Cliniquen kosteuttavaa kasvosuihketta.
Jos pitää peitellä valvomisen ja epäsäännöllisen elämän aiheuttamia tuhoja, apuun tulee YSL:n valokynä. Kaikkein helpoin ja halvin kaunistaja on kuitenkin hymy (tosin omille hymyhuulilleni ei kuitenkaan ole pahitteeksi kerros MACin huulikiiltoa).
5. Mitä lentoemännät tekevät kaukolennoilla silloin, kun matkustajat nukkuvat?
Kun tarjoilu on saatu loppuun, alkaa keittiöiden pikasiivous. Paino on sanalla pika, koska kaikilla on jo nälkä ja seuraavana on vuorossa oma ruokailu. Kun kurnivat vatsat on saatu rauhoitettua niin matkustajilta kuin miehistöltä, alkavat henkilökunnallakin lepovuorot, jotka ovat ihan ehdottomia työssä jaksamisen kannalta. Ne, jotka eivät ole lepovuorossa, tekevät vesi- ja mehukierroksia matkustamossa, tarkistavat vessojen siisteyden ja päivystävät keittiöissä.
Aina myös löytyy joku matkustaja, joka ei saa unta tai on janoinen tai muuten vain juttuseuraa vailla. Yön pimeinä tunteina vaihdetaan lukuvinkit – kiitos vain sille matkustajalle, joka ehdotti Waltarin Valtakunnan salaisuutta – ja keskustellaan matkakohteista, kehutaan kollegoiden ostokset ja manikyyrit sekä välillä käydään läpi kaikki päivän polttavat aiheet.
Seuraavankin tarjoilun valmistelu nielee oman aikansa. Juomakärryt on täydennettävä, uunien sisällöt vaihdettava uusiin ja uudet ruuat lämmitettävä. Pitää tarkistaa, että keittimissä on tuoretta kahvia ja aina silloin tällöin aikaa kuluu myös sairastapausten hoitamiseen. Omatkin maahantulolomakkeet pitäisi muistaa täyttää jossain vaiheessa!
Kirjoitan blogia jatkossakin. Jos siis joku kysymys jäi vielä vaille vastausta, korjaan tilanteen mielelläni. Kaikenlaiset ideat ja palaute ovat tervetulleita!
Noora Kunttu
lentoemäntä
Filed under: Palvelu | Avainsanat:: kysymykset, kysytyimmät, lentoemäntä
Aika monesti ihan lennon alkuun, juuri portilta lähdön jälkeen, lentoemäntä (matkustamon esimies?) kuuluttaa suunnilleen seuraavan: “Cabin crew please take your door positions” “Cabin crew arm your door and cross check” Mitä tämä tarkoittaa?
Moi Joonas! Arvasit oikein, matkustamon esimies on se, joka kuuluttaa. Tällä kuulutuksella pyydetään matkustamohenkilökuntaa “armaamaan” ovensa. Armaaminen tarkoittaa ikään kuin oven moodin vaihtamista: kun ovi avataan armattuna, hätäliukumäki laukeaa ja on valmis käytettäväksi. Lennon lopuksi ovet sitten vastaavasti “disarmataan” eli laitetaan sellaiseen moodiin, että ne voi avata ihan tavallista käyttöä varten. Lennolla ovet ovat aina armattuina. Crosscheckaaminen taas tarkoittaa sitä, että tarkistamme sen, mitä olemme juuri tehneet.
Ruoka annokset valmistetaan ja pakataan suurkeittossä, mutta tarvitaanko koneessa muita keittiölaitteita, kuin nuo mainitut uunit ja kahvinkeittimet?
Onko koneessa mahdollisuus esim. lämmittää pienten lasten soseruokapurkkeja, ja saako niitä ottaa nykyisin matkustamoon mukaan?
Moi Ari! Koneessa ei ole muita keittiölaitteita kuin uunit ja kahvinkeittimet/kuumavesihanat. Lastenruokia voi kuitenkin lämmittää “vanhanaikaisesti” vesihauteessa. Kannattaa huomioida, että lämmitys vesihauteessa on vähän hitaampaa kuin mikrossa, joten jos lapsen nälkäkiukku lähestyy, kannattaa toimia nopeasti!
Lapselle saa ottaa ruokaa mukaan koneeseen, myös soseita.
Miksi lentoemännät käyttävät nahkahansikkaita nousun/laskun aikana? Entä miksi koneen sisävalaistus sammutettaan laskeutumisen ajaksi? Velvoittaako joku laki esittelemään koneen turvavälineet, hätäpoistumistiet ym. tietyllä tavalla vai miksi kaikilla lentoyhtiöillä on samat “koreografiat” ja kuulutukset?
Moi Mikko!
1) Nahkahanskat: Hanskat suojaavat nousussa ja laskussa käsiä. Sekä normaali- että hätätilanteessa esimerkiksi ovia on helpompaa ja turvallisempaa operoida.
2) Valaistus: Koneen valaistus säädetään vastaamaan ulkona vallitsevia olosuhteita. Tälläkin varaudutaan hätätilanteeseen – jos jostain syystä jouduttaisiin evakuoimaan, silmä olisi jo tottunut ulkona olevaan hämärään.
3) Kyllä vain, esimerkiksi EU-OPS eli Euroopan unionin ilmailumääräykset velvoittavat siihen, että turvademo tehdään jokaisella lennolla. Myös se, millä tavalla demo tehdään, on määritelty. Jotkut asiat, kuten turvavyön avaaminen ja kiinnittäminen, pitää näyttää matkustajille ja joistakin asioista taas riittää, että ne mainitaan. Turvademoa kannattaa seurata, koska lento-onnettomuuksia tutkittaessa on selvinnyt, että hätätilanteessa koneesta pelastuvat yleensä juuri ne ihmiset, jotka ovat kiinnittäneet huomiota demoon. Lisäksi turvavälineet saattavat olla vähän erilaisia konetyypistä riippuen – se, että on nähnyt yhden demon, ei siis tarkoita, että olisi nähnyt ne kaikki!
heippa
saanen kysyä, millainen on pohjakoulutuksesi ? oliko lento-emännäksi vaikeaa päästä, ja millainen oli haku-prosessi ?
terv maria
Moi Maria! Saa kysyä ja ehkäpä joku muukin hyötyy vastauksestani, josta tulee varmaan yhtä pitkä kuin kouluhistoriastani… Olen sellainen N:nnen vuoden yliopisto-opiskelija, jollaisille fukseina naureskellaan. YO-kirjoituksissa kirjoitin paljon kieliä (ruotsi, englanti, ranska, espanja) ja lukion jälkeen menin yliopistoon lukemaan suomen kieltä. Sivuaineen alkuina on ollut kaikenlaista, Pohjois-Amerikan tutkimusta, markkinointia ja nyt viimeisimpänä viestintää. Lentäminen imaisi vähän enemmän mukaansa jossain välissä ja koulu jäi. Vuosi sitten alkoi kaduttaa ja jatkoin opintojani. Olen siis edelleen fil. yo., tulin opiskelijana taloon. Meillä on lentävässä henkilökunnassa paljon akateemisia kauppatieteilijöistä oikeustieteilijöihin. Paljon on myös sairaanhoitajataustaisia. Mikään tietty pohjakoulutus ei siis ole se yksi ja oikea.
Silloin kun itse hain, hakijoita oli melko paljon ja koin olevani onnekas, kun juuri minä pääsin kurssille. Vaikeasta en tiedä, uskon pääsemisen olevan aika paljon kiinni siitä, sattuuko vain olemaan oikeanlainen persoona eikä siitä, mitä kouluja tai työpaikkoja taustalla on. Hakuprosessiin kuului minun aikanani kileikokeita, psykologisia testejä, psykologin haastatteluja, ryhmätehtäviä, yksilöhaastatteluja ja paljon jännitystä.
Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua!
Siis kielikokeita. Terveisin se suomen kielen opiskelija.
kiitos vastauksesta
itsekin kirjoitin ruotsin ranskan espanjan ja englannin…:D valmistun 1,5 vuoden päästä restonomiksi jonka jälkeen aion itsekkin hakea lentoemännäksi 
.
terv maria
Onko tietoa milloin Finnair järjestää seuraavan emokurssin?
Ninni: Ei valitettavasti ole sellaista tietoa minulla. Kannattaa kysellä rekrytointiosastolta aina silloin tällöin.
Hei!
Onko lentokoneissa jääkaappia, johon saa säilytykseen reissuun mukaan otettavat jääkaappisäilytystä vaativat lääkkeet, esim. jokin lasten antibioottimikstuura tai insuliinit vai miten tälläisten kylmäsäilytystä vaativien lääkkeiden kanssa tulisi toimia? Esim. tavalliset kylmäkallet eivät pysy kylminä koko matkustusaikaa, jos lento on pitkä. Entä mikä on ruuman lämpötila?
Hei! Joissakin lentokoneissa on jääkaappi, joissakin ei. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole lupaa ottaa säilytykseen mitään lääkkeitä, vaan niiden täytyy olla matkustajan omalla vastuulla ja hänen hallussaan koko lennon ajan. Matkatavararuuman lämpötila on säädettynä A32S-sarjan koneissa keskimäärin 15 asteeseen, mutta todellinen lämpötila voi vaihdella useammallakin lämpöasteella riippuen muun muassa lentoajasta ja ulkoilman lämpötilasta. Kuljetusohjeita pitkille matkoille kannattaa varmaan kysellä apteekista, heillä saattaa olla joku patenttiratkaisu olemassa.
Mukavia reissuja!
Minnaa ja muitakin haluaisin vielä muistuttaa, että kaikki säännöllisin väliajoin tarvittavat tärkeät lääkkeet tulisi pakata käsimatkatavaroihin.
Minnalle neuvoksi että apteekista ja verkkokaupoista saa käteviä kylmäsäilytyspussukoita lääkkeille ja insuliineille, ne toimivat siten että pussi kastellaan vedessä ja sen jälkeen pussi pysyy jopa 48 tuntia kylmänä.Pussin sisällä oleva aine reagoi veden kanssa ja haihtuessaan vesi pitää pussin kylmänä.Pussin voi kastella aina uudestaan, se ei siis ole kertakäyttöinen.
Lisää tietoa löytyy esim. valmistajan sivuilta http://www.friofinland.com
Itse olen diabetikko ja joudun kuljettamaan mukanani insuliinia joka vaatii aina kylmäsäilytyksen, joten pussukat ovat mainio apu silloin kun jääkaappia ei ole saatavilla.
Moi!
Onko sinulle joskus käynyt niin että kahdella peräkkäisellä lennolla olisi sama matkustaja? Tulin hiihtolomalla Hampurista Helsinkiin ja jatkoin vielä Kuopioon niin molemmilla lennoilla oli sama lentoemäntä ovella vastaanottamassa matkustajia.
Hyvää juhannusta!
Moi Henri!
Kyllä noin aina silloin tällöin käy. Jos työpäivä sisältää lyhyitä lentoja, niin niitä on silloin perkääkäin useampia. Sellaisena päivänä voi usein sattua vaikkapa niin, että sama matkustaja tulee kyytiin ensin esimerkiksi Tukhomasta ja kun me jatkamme vaikka Ouluun, niin joku matkustaja jatkaa myös.
Kiitos juhannuksentoivotuksista! Toivottavasti sinunkin juhannuksesi meni kivasti!
Itse olen käynyt luokion ja tällä hetkellä olen yliopistossa helsingissä. Itse haluaisin kovin lentoemännäksi, ja haluaisin tietää ammatin hyvistä ja huonoista puolista. Itse olen sosiaalinen ja pidän siitä että saan tavata uusia ihmisiä. Olen myös sitä pohtinut, ovatko lentokoneiden “perus” kuulutukset nauhoitettuja vai lukeeko joku ne aina ääneen? Ja jos lukee niin miksi näin? Ja ovatko mitkä kielet ovat “pakolliset” osata?
hei,
kyselisin että tiedätkö auttavatko nämä lentosimulaattorit (esim. Microsoft flight simulator x) jos aikoo lentäjäksi? Lentosimulaattori on tietokoneelle joystick on
Moi Maria! Ensin vastaukset helppoihin kysymyksiin: Osa kuulutuksista on nauhoitettuja ja osa luetaan itse. Nauhoitettujen kuulutusten käyttö keventää omaa työkuormaa lähtö- ja laskeutumishässäköissä. Lisäksi nauhalla on kuulutuksia useilla kielillä, kun kaikki meikäläiset eivät tietenkään osaa kaikkia mahdollisia kieliä. Osa kuulutuksista taas on “viranomaiskuulutuksia” tai muuten turvapuoleen liittyviä ja ne kuuluvat joka lennolla tehtäviin pakollisiin muodollisuuksiin. Kaikkia kuulutuksia ei ole nauhalla, eikä kaikissa koneissa ole nauhakuulutuksia ollenkaan.
Pakollisia kieliä taitavat nykyään olla enää suomi ja englanti, mutta toki joku kolmaskin kieli olisi suotava. Rekrytointivaatimuksetkin muuttuvat aika ajoin, tämä on tämänhetkinen tilanne.
Ammatin suola niin hyvässä kuin pahassakin ovat ihmiset. Minäkin olen sosiaalinen ja pidän siitä, että saan työssäni olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Se, että näkee muita kulttuureja ja niistä tulevia ihmisiä ja heidän tapojaan ja kuulee ajatuksiaan, on valtava rikkaus ja harvasta asiasta saa samanlaista sydämen sivistystä. Meillä on myös maailman parhaat kollegat. Vaikka maailmassa olisi mikä talouskriisi ja ahdistus meneillään, meillä on yleensä aina hyvä henki keskenämme. Vuorotyöläistä helpottavat arkivapaat, joina saa kätevästi asioita hoidettua. Hyvää (ja tämän päivän maailmassa harvinaista) tässä työssä on se, että työasiat eivät tule kotiin. Kun kentältä lähtee, päivän työt on käsitelty. Toki maailman näkeminenkin on mukavaa, mutta matkustelemaan pääsee myös monessa muussa työssä.
Huonoja puolia ovat ainainen väsymys, kaikenlaiset pienet krempat ja se, että välillä sitä tuntuu aina jäävän paitsi sukulaisten synttäreistä, ystävien juhlista, vanhempien sunnuntailounailta, juhlapyhistä nyt puhumattakaan. Tämä työ on ihan oikeasti raskasta, joskus huvittavistakin syistä. Kun kaataa mehua ja kahvia tuhat kertaa päivässä, jännetupentulehdus ja tenniskyynärpää ovat tuttuja vaivoja. Yövalvominen rassaa sitä enemmän, mitä vanhemmaksi tulee (meillä jää joka kuukausi viidestä kymmeneen yötä nukkumatta) ja poissaoloa on paljon. Ala on hyvin suhdanneherkkä ja se on stressaavaa. Lamat näkyvät ensimmäisinä meillä ja välillä joutuu jännittämään oman työpaikkansa puolesta.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tämä on kiva, mutta todella raskas työ. Epävarmuutta ja sitä, ettei omaa elämää voi suunnitella kuukautta pidemmälle, on siedettävä. Itse pidän kuitenkin plussalistaa edelleen pidempänä kuin miinuslistaa ja meillä tehdään yleensä pitkiä työuria. Ehkä siitä voi päätellä jotain.
Tervehdys Joonas,
Kyllä simulaattoripeleistä hyötyä on. Niiden kautta oppii perusasioita lentämiseen liittyvistä asioista. Niiden avulla voi jopa oppia mittarilentämisen perusteita. Kurssille pääsemiseksi joudut kuitenkin ahkeroimaan koulussa matematiikasta, englannin kielestä, fysiikasta ja liikunnasta hyvät arvosanat ja läpäistä useita päiviä kestävät soveltuvuustestit.
Terv. Jussi Ekman