Tulivuoren purkautuminen Islannissa aiheuttaa suunnatonta häiriötä tällä hetkellä Euroopassa. Kerron blogissani siitä, miksi lentäminen on mahdotonta tällaisissa olosuhteissa.
Tulivuoren tuhkapilvi on lentokoneelle erittäin vaarallinen. Siksi lentämistä tuhkapilveen pyritään välttämään kaikin keinoin. Pilvi leviää kauan ja laajalti, ja siksi lentotoimintaa joudutaan helposti rajoittamaan suurella, jopa useiden valtioiden, alueella.
Suurin vaara tuhkasta on lentokoneen moottoreille. Tuhkapilvi sisältää lasinkaltaista materiaalia, kuten esimerkiksi silikaattia ja kvartsia 1-5 millimetrin kokoisina kiinteinä hiukkasina. Niiden sulamispiste on tyypillisesti noin 600–800 astetta. Suihkumoottorin sisäinen lämpötila on puolestaan tätä suurempi, jopa 1000 astetta. Näin ollen silikaattipartikkelit sulavat suihkumoottorin korkeapaineahtimessa ja -turbiinissa ja jähmettyvät jälleen viileämmissä osissa turbiinia tarttuen samalla moottorin siivistöön. Kiinni jäänyt silikaatti haittaa ilmavirtausta moottorissa ja se saattaa sakata tai ilmavirtauksen estyessä jopa sammua. Esimerkiksi 1982 British Airwaysin Boeing 747:sta (lento BA9) sammuivat Jakartan lähellä Indonesiassa olevassa tuhkapilvessä kaikki neljä moottoria lähes samaan aikaan.
Partikkelit tarttuvat myös lentokoneen johtoreunaan ja voivat näin aiheuttaa vääriä näyttämiä ilmanopeusmittarilla, haitata virtausta siiven ympärillä sekä vaikeuttaa näkyvyyttä ohjaamosta. Ne ovat myös varsin teräväreunaisia. Iskeytyessään suurella nopeudella lentävään lentokoneeseen ne aiheuttavat myös rakenteiden kulumista, mikrohalkeamia ja delaminaatiota. Tuhkapilven läpi lentäneen lentokoneen johtoreuna voi olla kuin hiekkapaperilla karhennettu. Lisäksi matkustamon ilma, joka tuotetaan ulkoilmasta, voi sisältää terveydelle vaarallisia pienhiukkasia.
Miten lentäjät huomioivat tulivuorenpurkaukset?
Lennonvalmistelussa lentäjillä on käytössään tieto aktiivisista tulivuorista ns. SWC-kartalla (Significant Weather Chart). Suuremman purkauksen tapahduttua tuhkapilven seuranta on normipäivää aktiivisempaa. Tuhkapilven etenemistä voi seurata esimerkiksi Iso-Britannian säätoimiston sivuilta:
http://www.metoffice.gov.uk/aviation/vaac/
Alueelle, jossa tuhkapilveä on, ei lennetä. Tällaisen päätöksen teko on suuri, mutta helpohko. Paljon vaikeampaa onkin miettiä, voiko yksittäisen lennon suorittaa tuhkapilveä kiertoteitse väistäen. Se tarkoittaa yleensä suuria poikkeuksia lentoreititykseen ja/tai korkeuksiin. Välittömät seurannaisvaikutukset vaikuttavat polttoainetankkauksiin, kuljetettavan kuorman määrään, lentolupiin jne.
Lentäjät on myös koulutettu yllättävien tulivuoren purkauksien varalta. Päiväsaikaan, tutkassa ehkä näkymättömän, harmaan tuhkapilven havaitseminen on selkeällä säällä helppoa. Pilvessä ja yöllä ensimmäiset havainnot voivat olla katku matkustamon ilmassa, niin sanotut elmon tulet tai kipinöinti ohjaamon ikkunoissa. Matkustamosta saattaa nähdä moottoreiden sisäosista kajastavaa hehkua ja/tai suihkuvirtauksen kipinöintiä, kun palavat partikkelit lentävät ulos moottoreista.
Lento ohjataan välittömästi pois pilvestä esimerkiksi sinnepäin mistä juuri on tultu. Lisäksi moottoreille kytketään jatkuva sytytys ja niiltä vuodatetaan ilmaa esimerkiksi jäänehkäisyjärjestelmiin paremman ilmavirtauksen saamiseksi moottorille. Tarpeen vaatiessa matkustamossa ja ohjaamossa otetaan happinaamarit käyttöön. Sähkönsaanti totaalista moottorihäiriötä silmällä pitäen varmistetaan käynnistämällä ns. APU-moottori (Auxiliary Power Unit). Tietenkin on myös tärkeää varoittaa muuta ilmaliikennettä.
Mikäli moottori on sammunut, on sen uudelleenkäynnistämiseen realistinen mahdollisuus. Hetken aikaa sammuneena ollut moottori on ehtinyt jäähtyä, ja kun sitä aletaan käynnistyksen yhteydessä pakotetusti jälleen pyörittämään, saattaa jäähtynyt silikaattimateriaali irrota ja moottorin toiminta, ainakin osateholla, mahdollistuu. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani, kaikin puolin taitavasti lennetty, British Airwaysin lento sai kaikki moottorinsa uudelleen käyntiin. Tosin yksi neljästä moottorista sammui hetkeä myöhemmin. Lento kuitenkin päätyi onnistuneeseen laskuun Jakartaan.
Jussi Ekman
Filed under: Finnairin blogit | Avainsanat:: lentäminen, Turvallisuus, tuhka, tuhkapilvi
Hei! Osaisitko sanoa meneekö maanantaina 19.4 lennot normaalisti Suomesta Saksaan?
[...] Sen sijaan Finnairille voi antaa tällä kertaa propsit tiedottamisesta. Hiukan FC:n lausunnon jälkeen lentokapteeni Jussi Ekman kirjoitti yhtiön blogissa kansankielisesti siitä, miten tuhkapilvet vaikuttavat lentämiseen. [...]
Tervehdys,
laitoin erehdyksessa postiositteen Mail sarakkeeseen. Luulin, etta Mail tarkoitta postia ja E mail tarkoittaa sahkopostia. Lahettaminen ei kelvannut. Korjasin asian, ja lahetin sitten. Sanoi, etta identtinen tieto on jo lahetetty. mahtoiko menna mitaan perille. Katsotaan meneeko minnekaan kun nyt laitan saman tekstin viela peraan. Minulle ei ole Website.
Pekingin Finnairin sivut nayttavat melko sekavilta. Sain ongittua tiedon nyt maanantaina 19.4., etta ei ole lentoa AY 52 klo 10.55 26.4. maanantaina Pekingista Helsinkiin. Kysymys kuuluu onko Finnair jo nyt paattanyt, etta tuota lentoa ei ole ,vaikk ilmatila Pekingista Helsinkiin olisi lentokelpoinen? Jos jo nyt tietaa, niin meilla on paremmat mahdollisuudet yrittaa saada vaihtehtoinen kuljetus Suomeen kuin siina tapauksessa, etta asia joudutaan jarjestaan viimetingassa. Viisumimme paattyy 27.4., jolloin on oltava pois maasta. Kunnioittaen Pertti Nikkila ja Kaisa Nikkila
Hei,
Pieni toivomus liikenteenohjaukseenne: lentäkää AY 95 Bangkokiin tänään, jos se vain on turvallista. Aikaisempikin lähtöaika käy. Ja vielä lopuksi: ottakaa myös allekirjoittanut kyytiin!
Kiitos propseista!
Mikä kestää? Miksei Finnair lennä kotimaan lentoja vaikka kaikki kentät on auki ja tuhkapilvi pohjoismaiden ulkopuolella? Olisi itsellä kotimaan lento huomenna, muttei tämä nyt hyvältä näytä.
Äijällä hyvä kirjoitus. Asiallinen, suomea ja sympatiaa herättävä. Lähinnä harmittaa, miten hittoon se maalaisjärki on kadonnut, kun vaativat rahoja teiltä takas siksi, että Islannissa paukkuu. Eihän ne bussiyhtiötkään mitään korvaa, kun tiet halkeilee maanjäristyksen vuoksi. Jatkakaa samaa hyvää tiedotuslinjaa. Propsit meikältä siitä Aalto-yliopiston yhteistyömainoksesta. Taitaa olla Vehviläinen riittävän nöyrä ja fiksu mies, ja saa vedettyä finskin pois suosta.
Isäni oli lentäjä, nyt eläkkeellä, joten tiedän kuinka kovaa ja vaativaa duunia lentäjät tekee. Arvostan todella asiantuntemustanne, en kyllä itse ihan heti haluis luopua yhtiönne matkustajalle syntyvistä turvallisuuden kokemuksista. tälläiset tekstit lisää hyvii viboja.Toki olette paljon mokaillutkin, mutta lopullisesti ei oo menetetty mitään. Kun VR mokaa seuraavan kerran, huomio siirtyy taas sinne.
Hyvä ja asiantunteva kirjoitus! Lisää näitä.