Kulunut Suomen kesä on ollut lämmin, ja siksi myös ukkosia on ollut paljon. Lentokoneen tutka havaitsee ukkospilvet helposti. Matkalennon aikana pienten, vielä kehitysvaiheessa olevien ukkospilvien yli voi lentää, mutta täyskasvuinen ukkospilvi yltää helposti lentokoneen sallittuihin maksimikorkeuksiin, ja siksi ne on kierrettävä.
Isonkaan pilven kiertäminen ei vie muutamaa minuuttia kauempaa, kunhan väistämisen aloittaa tarpeeksi kaukaa. Nousun ja korkeuden vähennyksen aikana voi etäisyys ukkospilveen olla kuitenkin sellainen, että salama voi löytää tiensä lentokoneeseen. Vaikka lentäjä aktiivisesti parhaan kykynsä mukaan pahimmat kohdat väistääkin, voi salamanisku yllättää, sillä salamat iskevät useammin pilvestä tai sen osasta toiseen kuin pilvestä maahan. Salamanisku lentokoneeseen ei ole harvinaista eikä vaarallista. Finnairin kokoisen lentoyhtiön kohdalla sattuu tyypillisesti kymmeniä salamaniskuja vuodessa.
Salama iskee lentokoneeseen yleensä koneen nokkaan tai siiven kärkeen. Tyypillinen osumakohta on esimerkiksi ohjaamon ikkunan reunus. Lentokoneen alumiininen runko johtaa hyvin sähköä ja toimii kuten Faradayn häkki (ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Faradayn_h%C3%A4kki ). Tällöin salaman sähkönpurkaus ei pääse vaikuttamaan metallirunkoisen lentokoneen rungon sisäpuolelle, vaan purkaus etenee rungon alumiinista ulkopintaa pitkin eteenpäin ja poistuu jälleen ilmakehään tyypillisesti lentokoneen siiven, ohjainpintojen tai takakartion kärkiosista.
Komposiittirakenteisiin, esimerkiksi kokonaan lujitemuovista valmistettuihin runkoihin, asennetaan jo valmistusvaiheessa sähköä johtavia kuituja Faradayn häkin luomiseksi. Periaatteessa lentokoneen kilometrien pituiseen sähköjohtoverkostoon voisi indusoitua sinne kuulumattomia virtapiikkejä, mutta tärkeimmät laitteet ja johdosto on suojattu ja maadoitettu tarkoin. Koko polttoainejärjestelmä on myös suunniteltu kestämään salamaniskuja ja niiden pistemäisiä suuria lämpötiloja, samoin moottorit. Lentokoneen tyyppihyväksyntää ei myönnetä, ellei lentokoneen valmistaja laajoin sertifiointikokein osoita koneen salamasuojauksen olevan riittävä. Nykyisin lentokoneen sisällä olevat ihmiset ja laitteet ovat siis turvassa.
Salamaniskun matkustaja huomaa pamauksesta ja samanaikaisesta välähdyksestä koneen ulkopuolella. Se saattaa säikäyttää, mutta ei anna aihetta huoleen, sillä tilanne on jo ohi.
Mitä jos salama iskee koneeseen?
Ohjaamossa on laitettu tutka päälle jo hyvissä ajoin ennen ukkospilven läheisyyteen tuloa. Ohjaamon valaistus on laitettu kirkkaimpaan – ns. STORM-asentoon – ja ohjaajilla on aurinkolasit päällä, vaikka olisi keskiyö. Näin minimoidaan häikäistyminen mahdollisessa salamaniskussa. Ohjaamossa salamanisku kuuluu ja näkyy, kuten matkustamossakin. Iskun jälkeen varmistetaan, että kaikki laitteet, kuten esim. radiot, toimivat normaalisti. Ohjaajat raportoivat salamaniskusta tekniselle henkilökunnalle ja lentokoneelle tehdään erityisesti salamaniskua varten suunniteltu tarkastus ennen seuraavaa lentoa.
Tarkastus on tarpeen, sillä yleensä salama jättää signeerauksensa koneeseen. Isku- ja purkauskohdista löytyy usein pieniä, parin senttimetrin kokoisia salaman polttamia jälkiä, jotka korjataan ennen seuraavaa lentoa. Usein ohjainpintojen jättöreunassa olevia pieniä ”antenneja” on kadonnut kirjaimellisesti taivaan tuuliin. Nämä ”antennit”, jotka siiven takareunassa matkustamoonkin näkyvät, ovat lentokoneen staattisen varauksen poistajia. Ne poistavat ilman kitkan aiheuttamaa sähkövarausta lentokoneesta koko lennon ajan. Näin salamaniskun todennäköisyys pienenee. Salamaniskussa ne voivat joskus irrota.
Omakohtaisia kokemuksia salamaniskuista lentokoneeseen minulla on reilu kourallinen. Mieleenpainuvin tapaus sattui toukokuussa 1994 viimeisellä lennollani perämiehenä Airbus A300-koneessa. Olimme lähteneet Stanstedin kentältä Lontoosta kohti Helsinkiä ja saavuttamassa yöhämärissä matkalentokorkeutta. Samalla, kun tutkan avulla väistelimme ”kiviä”, joiksi ukkospilviä usein kutsumme, huomasimme St Elmon tulet ohjaamon ikkunoissa: ilmamolekyylit ionisoituivat ikkunan ulkopinnalla ja muodostivat huikean hienon ”plasma-shown” (ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Plasma ).
Koska kulkusuunnassa ei ollut enää ukkospilviä ja meno alkoi olla tasaista, himmensimme ohjaamon valoja ihaillaksemme tätä harvinaista, mutta täysin vaaratonta ilmiötä. Silloin se tuli. Pitkältä tuntuvan sekunnin aikana ehdin tajuta, että näen salaman tulevan yön pimeydestä kohti. Kuului kova pamaus, kun salama iski ohjaamon oikean ikkunan alareunaan. Nenäni ja salaman välissä oli ehkä noin 20 senttiä! Adrenaliini syöksyi verisuoniin ja katse kiersi mittareilla – onko kaikki ok? Kokenut kippari tokaisi vasemmalta jakkaralta rauhallisella äänellä, että kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Helsingissä ikkunan pielestä löytyi pienen pieni musta palojälki maalissa ja oikean siiven kärjestä puuttui pari staattisen varauksen purkajaa. Sain vielä yhden opetuksen ennen kapteeniksi tuloa: salamanisku lentokoneeseen ei ole vaarallinen, vaikka säikäyttää.
Internetistä voit katsoa salamaniskun lentokoneeseen osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=5IRfbC0RHsY
Vinkkinä vielä kaikille autoilijoille: Salamoinnin aikana lentokoneen tankkaus on kielletty. Miten sinä toimit oman autosi kanssa?
Filed under: Turvallisuus | Avainsanat:: lentokone, salama, Turvallisuus, ukkonen, ukkospilvi
Kiitokset Jussi Ekamnille erittäin valaisevasta blogista! Ainakin allekirjoittaneella on ollut monia aihetta koskevia kysymyksiä mielessä varsinkin huonolla säällä lennettäessä. Kirjoitus rauhoitti mieltä kummasti sillä se vastasi niihin kaikkiin helposti ymmärrettävällä tavalla. Salamoiden esiintymiseen liittyen kiinnostaisi tietää eliminoituuko salaman isku myös nousu- ja laskuvaiheessa samalla tavalla kuin normaalissa lentokorkeudessa? Entä miten korkealle salamat yltävät konetta hätyyttämään?
Kiitos kommentista. Vaikka salamointi on yleisempää keskikorkeuksilla voi sitä tapahtua aivan koneen lakikorkeuksiin asti. Kuvaamani suojaukset toimivat niin korkealla kuin lentoonlähdön ja laskun aikanakin.
Kiitos Jussi Ekman hyvästä blogista! Olen aina ihmetellyt miten salama ei vaikuta “mitenkään” koneeseen ja nyt sain vastauksen. Myös tuo video lentokoneeseen osuvasta salamaniskusta on mietityttänyt minua kauan. Nousuvaiheessa oleva kone, ja kuitenkaan mitään vaaraa ei tapahdu.
Käsittääkseni salamaniskuista voi tulla myös vakavia mekaanisia vaurioita, jotka esimerkiksi saattavat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa rungon katkeamisen http://www.huffingtonpost.com/2010/08/16/colombia-plane-crash-pass_n_682974.html
Harvinaista ehkä, mutta teoriassa mahdollista?
Tervehdys! En usko, että Colombian tapauksessa salamanisku olisi katkaissut koneet osiin. Myrsky on voinut olla osasyynä esimerkiksi epäonnistuneeseen laskuun. Toistaiseksi ei ole edes varmaa tietoa siitä, että salama olisi iskenyt koneeseen. Tiedetään vain, että alueella oli ukkosta. Aikanaan julkaistava onnettomuustutkintaraportti paljastaa todelliset syyt tapahtuneeseen. Näin vakavia vaurioita salama ei yksin saa aikaan.
Kyllä salamanisku koneeseen voi olla myös kaikkea muuta kuin vaaraton. Muutama vuosi sitten lensin Cebusta Manilaan paikallisen lentoyhtiön Airbus-koneella ja salama iski kuin tyhjästä: Ikkunasta näkyi aikamoinen kirkas välähdys, sitten valot sammuivat koko koneesta, ja moottoritkin hiljenivät täysin! Kone liiti äänettä hetken ja alkoi menettää korkeutta, ihmiset kirkuivat paniikissa pimeässä. Kesti varmaankin parikymmentä sekuntia ennenkuin koneen moottorit käynnistyivät ja valot tulivat päälle. Kapteeni kuulutti “ladies and gentlemen, we’re experiencing a bit of TURBULENCE..”! Niinpä niin. Mukana oli toinenkin suomalainen joka voi vahvistaa tarinan. Pelottava kokemus.
Olisipa mielenkiintoista tietää mitä todella tapahtui – esim. ohjaamossa. Et antanut lennosta tarkempia tietoja, joten en voinut tarkistaa tapahtumia. Mikäli jotain todella vaarallista tapahtui, voit itse hakea tapahtumasta faktoja esimerkiksi osoitteessa http://www.jacdec.de/ tai paikallisen ilmailu- tai tutkintaviranomaisen sivuilta. Lentoliikenteen tapahtumat rekisteröidään tarkoin. Raportointi on yksi lentoturvallisuuden kulmakivistä.
Tämä matka tapahtui muistaakseni 25.05.2008 illalla, ja matkana siis paluu Cebusta Manilaan, Philippine Airlinesin Airbus-koneella. En ainakaan tuolta linkin takaa löytänyt mainintaa tällaisesta tapauksesta, vaikka tarina onkin tosi.
En löytänyt minäkään mitään raporttia tapahtuneesta – en muualtakaan. Tarinaasi en epäile, mutta pienen kysymysmerkin heitän ko. lentoyhtiön raportointikulttuurille. Toivottavasti tulevat reissut ovat tasaisempia.