Suomalainen snowhow – Lumiosaamista Pohjolasta

Jos lentotoimintaa haluaa harjoittaa Suomessa on osattava ainakin yksi asia – talvilentotoiminta. Finnair on aina ollut talvilentotoiminnan edelläkävijä. Jo ensimmäisinä vuosina toimittiin meren jäältä suksin varustelluilla lentokoneilla, kuten vuodelta 1928 olevassa kuvassa näkyy. Siinä Suomen ensimmäinen liikennelentäjä Gunnar Lihr esittelee Aeron (sittemmin Finnair) perustajalle ja ensimmäiselle pääjohtajalle Bruno Lucanderille (oik.) kehittämäänsä hiilikeitintä, jolla nerokkaalla tavalla [...]

Perämiehestä kippariksi − kisällistä mestariksi

Finnair rekrytoi uudet lentäjänsä samalla tavoin kun useimmat muutkin lentoyhtiöt. Kahdesta kolmeen vuoteen kestävän opistotasoisen ammattilentäjien koulutuksen hyväksytysti läpäisseet henkilöt voivat hakea muutamia viikkoja kestäville Finnairin perämies- ja tyyppikursseille. Nämä yhtiön kurssit suoritettuaan oppilaat siirtyvät perämiehiksi johonkin yhtiön liikennelentokoneista.

Lentämisen ja merenkulun yhtäläisyyksiä

Miksi ilmailussa käytetään merenkulusta tuttua termistöä, kuten kapteeni, perämies, stuertti tai laivasto? Lentoasemakin on englanniksi airPORT (satama). Ilmailun alkuaikoina oli melko luonnollista ottaa termistöä jo kehittyneestä merenkulusta. Varsinkin kun ilmailun kehityksen kärkimaat USA, Englanti ja Ranska olivat myös suuria merenkulun osaajia. Ensin otettiin käyttöön lentokoneen osille nimiä, kuten peräsin (rudder) ja vakaimet (stabilisers), jotka olivat [...]

Joulupukin lentolupakirja

Ennen kuin joulupukki voi jälleen lähteä ilmailemaan, täytyy hänenkin täyttää lentäjän minimivaatimukset. Vuosittainen lääkärintarkastus suoritetaan hyvissä ajoin jo syksyllä. Näkötestissä määräys lukulaseista uudistetaan. Kuulotesti sujuu helposti, koska työpaikkamelua ei Korvatunturilla juurikaan ole – mitä nyt tonttujen aherruksesta hieman. Vanhalla ukolla on EKG kunnossa, vaikka ikää on yli sallitun 65 vuoden ja painoindeksi on karannut reilusti [...]

Salamaniskut lentokoneeseen

Salama iskee lentokoneeseen yleensä koneen nokkaan tai siiven kärkeen. Tyypillinen osumakohta on esimerkiksi ohjaamon ikkunan reunus. Lentokoneen alumiininen runko johtaa hyvin sähköä ja toimii kuten Faradayn häkki

Opettaja nimeltä Eyjafjall

Keskiviikkona 14.4.2010 Islannissa purkautunut Eyjafjallajökull antoi Euroopalle melkoisen opetuksen. Koskaan aiemmin ei tulivuoren purkaus ole estänyt lentoliikennettä näin pitkään – ja näin laajalti. Tuhansien päivittäisten Euroopan sisäisten lentojen lisäksi se esti myös useimmat kaukolennot.

Miten tulivuoren tuhkapilvet vaikuttavat lentämiseen?

Tulivuoren tuhkapilvi on lentokoneelle erittäin vaarallinen. Siksi lentämistä tuhkapilveen pyritään välttämään kaikin keinoin. Pilvi leviää kauan ja laajalti, ja siksi lentotoimintaa joudutaan helposti rajoittamaan suurella, jopa useiden valtioiden, alueella.

Muutamia syitä miksi liikennelentokoneita ei ole varusteltu heittoistuimin

Minulta on kysytty muutaman kerran heittoistuimista liikennelentokoneessa, ja ajattelinkin blogata aiheesta, joka näyttää joitain lukijoistamme kiinnostavan.

Lennon suunnittelu hetki hetkeltä, osa 2/2

Blogini ensimmäisessä osassa keskityin siihen, mitä tapahtuu ennen kuin kapteeni astuu koneeseen. Tällä kertaa päästään käsiksi lentokoneesta käsin tapahtuvaan lennon valmisteluun.

Lennon suunnittelu hetki hetkeltä, osa 1/2

Blogini ensimmäisessä osassa keskityn siihen, mitä tapahtuu ennen kuin kapteeni astuu koneeseen. Myöhemmässä jatko-osassa päästään käsiksi lentokoneesta käsin tapahtuvaan lennon valmisteluun.