Finnairin Istanbulin avajaislennon miehistö: Tiina, Tuula, Tommi, Antti ja Ari-Juhani.

Helsinki-Vantaan lentoaseman passintarkastus on ohitettu.  Tänä aamuna ei ole ruuhkaa, tunnelma on leppoisa ja kiireetön. Seison nyt paikassa, jossa Eurooppa kohtaa Aasian. Tämän Suomessa sijaitsevan porttialueen kautta ovat kulkeneet kaikki ne yli miljoonaa Aasian vaihtomatkustajaa, jotka Finnair kuljetti viime vuonna. Tullapa tänne alkuillasta, niin tunnelma on totisesti hektinen, kun Aasian-lentojamme valmistellaan lähtöön.

Maaliskuun neljäntenä, lähtöportilta 30 alkaa matkamme Bosporin-salmen sykkivään metropoliin Istanbuliin, missä Eurooppa ja Aasia ovat läsnä yhtä aikaa. Lennon boordausta hoitaa jouhevasti Northportin Minna Lindqvist  kollegansa kanssa.

Minna Istanbulin portilla.

Sanomalehtien rapinan ja puheensorinan katkaisee kapteeni Tommi Rönkkösen kuulutus, jolla hän toivottaa meidät tervetulleiksi avauslennolle Istanbuliin. Samalla hän joutuu pahoittelemaan pientä viivytystä, lähtömme myöhästyy kymmenen minuuttia lennonjohdon rajoitusten takia. Myöhemmin selviää, että odottelun syy oli Istanbulin lentokentän aamuruuhka, joka tiedetään ennakoida Helsingissä asti. Lentoemäntä Tiina Raitanen kiirehtii matkustamoon tarjoamaan lisäluettavaa.

Täsmälleen kymmenen minuutin kulutta purserimme Ari-Juhani Kajo kuuluttaa: ”Cabin crew, take your door positions. Arm and cross check.” Tovin jälkeen, hän kiittää meitä kärsivällisyydestä ja toivottaa meidät uudestaan tervetulleiksi kolmella kielellä.

Matkustamossa ilmastointi alkaa humista äänekkäämmin, ja lennon turva-asiat käydään läpi monitorista tulevan animaation sekä matkustamohenkilökunnan avulla.

Moottorin voimistuva hurina sekoittuu puheensorinaan, kun lempeän jazzin siivittämänä tasaisenharmaa Helsinki-Vantaa jää taaksemme. Maisema vilistää sivuikkunassa ja nousemme läpi pilvenhahtuvien kohti yläilmojen auringonsäteitä.

Passiasiantuntija Kamsani matkalla.

Koneeseen astuessani huomasin Nina Kamsanin Finnairin reittiliikenteen maapalveluista olevan kyydissä. Eikun kyselemään, onko matkan syy työ vai huvi. Veikkaan, että työt. Ja näin onkin, Nina on menossa yhdessä rajavartiolaitoksen edustajien kanssa antamaan matkustusasiakirjakoulutusta Istanbulin lentokentällä Finnairin lähtöselvitystä hoitavan Havas-yhtiön henkilökunnalle.

Koulutuksella annetaan valmiuksia väärennettyjen ja väärällä henkilöllä olevien matkustusasiakirjojen tunnistamiseen, Nina kertoo. Rajavartiolaitoksen ja Finnairin yhteistä koulutusmallia on käytetty silloin, kun Finnair avaa reittejä EU:n ulkopuolelle. Näin toimittiin myös Soulin ja Delhin reittiavausten kohdalla. Nina selittää, että valtio sakottaa lentoyhtiöitä 3 000 eurolla, jos ne kuljettavat väärän tai väärennetyn asiakirjan omaavan henkilön Suomeen. Lähtöselvityksessä työskentelevät joutuvat olemaan tarkkoina kuin porkkanat. Nina kertoo, että muuta koulutusta handling-yhtiölle onkin annettu jo parin kuukauden ajan ja kerrottu työntekijöille Finnairin toimintatavoista.

Ruuan tuoksu leijailee lentokoneen keittiöstä matkustamoon. On aamiaisen aika. Bisnesluokassa avauslennolla tarjotaan sienillä täytetty ohukainen yrttiperunoiden ja kasvispullien kera. Turistiluokassa nautitaan munakas kinkkusuikaleilla ja tomaattisalsalla höystettynä.

Aamiainen matkalla Turkkiin.

Ruokailun jälkeen Tiina lähtee juomakärryn kanssa matkustamoon. Jos joku haluaisi skoolata matkalle lähdön kunniaksi vaikka kuoharilla tai sammuttaa janonsa vedellä.

Useimmat Finnairin lennot lennetään yhteistyössä jonkun muun lentoyhtiön kanssa, mutta tämä lento Istanbuliin on puhtaasti Finnairin. Sen huomaa kuulutuksista tai lähtöportin monitorista, jossa on vain yksi lennonnumero ja lentoyhtiökoodi.

Näinä haastavina taloudellisina aikoina on ilahduttavaa nähdä, että lento on mukavan täynnä. Muutamia tyhjiä hajapaikkoja siellä täällä. Lennämme kohti idän ihmeitä A319-koneella, kyydissä 107 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä. Yleensä aina kun uusi reitti avataan Finnair vie kohteeseen niin suomalaisia kuin kansainvälisiä median edustajia yhteistyössä eri matkailualan toimijoiden kanssa. Niinpä tälläkin lennolla on mukana kymmenkunta toimittajaa, tällä kertaa vain Suomesta. Ohjelman tälle lehdistömatkalle ovat rakentaneet yhteistyössä Suomen Matkatoimisto, OK-Matkat ja Turkin valtion matkailutoimisto. Finnairille jää luonnollisestikin kuljettajan rooli.

Lennon aikana purserimme Ari-Juhani toimii myös VJ:nä (VideoPerformanceArtist), huolehtien matkustamoviihteestä. Etukeittiössä hän esittelee sinistä videokassia, jossa on useampi VHS-kasetti. Niihin on nauhoitettu CNN:n talousasiaa, Intiasta ja Koreasta kertovia matkailuohjelmia sekä piilokameraklippejä, joista matkustajat kuulemma pitävät eniten. Nyt Ari-Juhani näppää matkustamon näytöille karttanäkymiä ja sen perään ennakkotilausvideon.

Lennollakin pidetään pientä basaaria.

Lentoemäntä Tuula Kaijanto kipaisee jakamaan ennakkotilauskatalogeja, jotka menevät kuumille kiville. Tuula kertoo, että hän on saanut erikoiskoulutuksen lennon aikana tapahtuvaan myyntityöhön ja tituleeraa itseään leikkimielisesti naureskellen sales manageriksi. Tuula kertoo, kuinka homma toimii: menomatkalla täytetään Finnair Shop -katalogissa oleva tilauslomake ja ostetut tuotteet toimitetaan paluulennon istumapaikalle. Vaivatonta! Meno- ja paluulentojen välissä täytyy kuitenkin olla minimissään kolme päivää, jotta toimitus onnistuu. Hienoutena ennakkotilauksessa on, että sen voi tehdä, vaikka paluu ei olisikaan samasta kohteesta. Ostoksia voi edelleen toki tehdä lennon aikana, ja niinpä Tuulan ja Tiinan tehotiimi pukkaa kauppakärryn käytävälle.

Istuintaskusta pilkottaa sopivasti vielä helmikuun Blue Wings -lehti, johon toimittaja-kuvaaja Tim Bird on kirjoittanut tunnelmoivan Istanbul-aiheisen artikkelin. Täydellistä, tähän kerkeän perehtyä vielä ennen laskeutumista. (Blue Wings ja kyseinen Istanbul-juttu löytyy istuintaskun lisäksi verkosta osoitteessa www.digipaper.fi/bluewings.)

Blue Wings -lehdestä kohteeseen.

Kapteenimme Tommi kuuluttaa ohjaamosta lähestymisvalmisteluiden alkaneen ja antaa meille säätietoja: pilvinen, lämpötila yhdeksän astetta. Turvavyövalot syttyvät, matkatavaroita palautellaan takaisin tuolien alle ja hattuhyllylle, turvavöitä kiinnitetään. Taivas on harmaa, mutta jostain kuitenkin vilahtaa aurinko, kun tömähdämme kevyesti Turkin maaperälle. Kone rullaa Atatürkin lentoasemalla putkelle 218. Matkustajat poistuvat lennolta kuka minnekin, suurkaupungin vilinään tai jatko-lennolle.

Kun kaikki matkustajat ovat poistuneet, koneeseen astuu Finnairin Turkin GSA (general sales agent), jo legendaksi muodostunut, Ismail ”Ismo” Ekim. Hän toivottaa myös ensilennon miehistön tervetulleeksi ja kukittaa heidät yhdessä Havas-yhtiön henkilökunnan kanssa.

Lentoemäntämme Tiina tokaisee, että ei olisi arvannut, että päivystyksestä töihin hälytettynä saisi näin hauskan työvuoron ja kukat vielä päälle. Räps, räps! Hetki salamavalojen räiskeessä, sitten valmistellaan jo paluulennon matkustajien vastaanottamista. Siivousfirman vihreäpukuiset siivoojat ovat jo valloittaneet matkustamon.

Avauslentomme AY955 matka Helsingistä Istanbuliin kesti täsmälleen kaksi tuntia ja 55 minuuttia. Kuulema myötätuulta koko matka, kuulin kapteenin kertovan.

Manti Väätäinen-Pereira, Finnairin tiedottaja