Lentämisen ja merenkulun yhtäläisyyksiä

Miksi ilmailussa käytetään merenkulusta tuttua termistöä, kuten kapteeni, perämies, stuertti tai laivasto? Lentoasemakin on englanniksi airPORT (satama). Ilmailun alkuaikoina oli melko luonnollista ottaa termistöä jo kehittyneestä merenkulusta. Varsinkin kun ilmailun kehityksen kärkimaat USA, Englanti ja Ranska olivat myös suuria merenkulun osaajia. Ensin otettiin käyttöön lentokoneen osille nimiä, kuten peräsin (rudder) ja vakaimet (stabilisers), jotka olivat [...]

Salamaniskut lentokoneeseen

Salama iskee lentokoneeseen yleensä koneen nokkaan tai siiven kärkeen. Tyypillinen osumakohta on esimerkiksi ohjaamon ikkunan reunus. Lentokoneen alumiininen runko johtaa hyvin sähköä ja toimii kuten Faradayn häkki

Yhden aikakauden loppu on toisen alku – Kiitos MD-11!

Finnair oli aikoinaan ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka otti MD-11:n kaupalliseen käyttöön 20.12.1990 lennolla Helsingistä Las Palmasiin.

Lennon suunnittelu hetki hetkeltä, osa 2/2

Blogini ensimmäisessä osassa keskityin siihen, mitä tapahtuu ennen kuin kapteeni astuu koneeseen. Tällä kertaa päästään käsiksi lentokoneesta käsin tapahtuvaan lennon valmisteluun.

Yksi huolto ja kahden miljoonan hintalappu

Lentokoneet ovat monimutkaisia insinöörityön taidonnäytteitä. Erilaisten käytössä olevien teknologioiden määrä on huikea. Teknologioiden on kommunikoitava sujuvasti keskenään ja vieläpä haastavissa olosuhteissa. Esimerkiksi tyypillinen lämpötila reittilentokorkeudessa on noin -50 astetta, kun taas määränpäässä ollaan parhaimmillaan lähes saman verran plussalla. Lentokoneen pinnat ja rakenteet on suunniteltu kestämään koviakin ilmassa esiintyviä kuormia. Kokonaisuuden on käytännössä toimittava absoluuttisen luotettavasti. [...]